Mihin sulaa lukutaito? Erinomainen se on enää vain 14,5 prosentilla suomalaisnuorista
Uusien PISA-tulosten mukaan suomalaisnuorten lukutaito heikkenee. Erityisesti poikien lukuhalut haihtuvat – ja sukutausta näkyy pärjäämisessä.
PISA-tutkimus mittaa kolmen vuoden välein teinien osaamistasoa. Suomalaisten matematiikkataidot ovat pysyneet ennallaan, luonnontieteissä ja lukemisessa suunta on alaspäin.
Teollisuusmaiden 15-vuotiaiden koululaisten osaamista mittaava, opetusalan kauhunsekaisin toivein odottama PISA-tutkimus valmistui taas. Tällä kertaa testissä oli lukutaito, mikä Suomi on perinteisesti ollut maailman huippua jo 1990-luvulta asti.
Tulokset järkyttivät opettajia. Suomen pistemäärä laski, ja painuimme vertailumaista kuudennelle sijalle, tasoihin Kanadan kanssa. Edelle meni kolme Kiinan isoa hallintoaluetta, Singapore sekä naapurimme Viro.
Miksi lukutaito sulaa?
Vaikka äidinkielemme osaamisen yleistaso on Suomessa edelleen hyvä, huolestuttavaa on muutoksen suunta.
Tulosten perusteella 14,5 prosentilla suomalaisnuorista on erinomainen lukutaito. Määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan tämän vuosikymmenen ajan.
Sen sijaan huonoja lukijoita on nyt 13,5 prosenttia kaikista oppilaista, kun vielä vuosikymmen sitten heitä oli ”vain” 8,1 prosenttia.
Valtaosa huonoista lukijoista on poikia – ja heidän taitonsa ovat pudonneet tasaisen jyrkästi koko 2000-luvun ajan.
Pelottavinta on, että kyse ei ole kirjallisuuden tai lehtienluvun suosiosta. Nyt heikentyvät ihan kantasuomalaisten nuorten tekniset lukemisen taidot.
Tytöt lukemisen taidon huipulla, onneksi
Poikien ja tyttöjen osaamisen keskinäinen ero oli meillä tutkimuksessa läntisten teollisuusmaiden suurin, tyttöjen hyväksi.
Tytöt loistavat kautta linjan, ja ovat maailman kärkitasoa.Tutkimuksessa he kertoivat lukevansa mielellään harrastuksenaankin. Sen sijaan yli 60 prosenttia suomalaispojista kertoi lukevansa vain, jos joku siihen heidät pakottaa.
Tämän lukuhaluttomuuden kautta pojat antavat turhaan koulutusetumatkaa tytöille.
Poikien yleissivistyksen kapeus kostautuu monissa myöhemmissä korkeamman asteen opinnoissa.
Heikko lukutaito vaikuttaa ihmisen kaikkeen myöhempään pärjäämiseen: kouluttautumiseen sekä lopulta siihen, miten vaativiin töihin pystyy etenemään.
Lukutaito ja -arvostus periytyvät
Toinen PISA-tutkimuksesta paljastunut yllätystieto liittyy kotitaustaan.
Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat taas alkaneet vaikuttaa lasten lukuhaluihin samalla tavalla kuin vaikka puoli vuosisataa sitten, ennen peruskoulun tuloa.
Ylimmän ”sosioekonomisen aseman” perheiden lasten lukutaito oli selvästi parempi kuin alimman aseman perheissä.
Lasten taitoero vastasi pahimmillaan lähes kahden kouluvuoden opintoja.
Suomalaisnuoret osaavat olla onnellisia
Yksi valopilkku tutkimuksessa oli. Suomalaisnuoret ovat paljon tyytyväisempiä elämäänsä kuin hikipinkomaiden koululaiset.
Monissa Aasian maissa koulumenestys syntyy pakkotahtisesta ahertamisesta, johon ei vapaa-aikaa mahdu. Vastaavasti rennosti ottavissa maissa kouluopetuksen taso voi olla matala.
Suomi oli niitä harvoja maita, joissa teini-ikäisilläkin hyvä kouluosaaminen yhdistyi yleiseen onnellisuuteen.
Lukutaito on saanut puolesta puhujia: Mike ja Jyri käyvät kouluissa puhumassa lukemisesta. – Jos ne cooleimmat pojat saa kiinnostumaan kirjoista, niin se olisi hyvä juttu, Mike toteaa. © Tommi Tuomi / Otavamedia