Lupaus tuleville joulunaluspäiville: ”Kiinnostutaan aidosti siitä mitä läheisemme ovat ja tekevät, ettei muiden tarvitse sitä meille kertoa”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Petri Korhonen
"Osoita että kiinnostut, kuuntelet ja välität nuoren ihmisen jutuista, silloin harvoin kun hän niitä sinulle tarjoilee", kirjoittaa Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.

Missä seurassa lapsesi tai lapsenlapsesi liikkuu, millaista musiikkia kuuntelee, mitä elokuvia katsoo, millaisille nettimeemeille (pilakuville, vitseille) hän nauraa? Se olisi kiva tietää, vastaavat monet.

Ei urkkimisen takia, sillä jokaisella meistä on oikeus yksityisyyteen. Vaan ihan siitä syystä, että voisimme olla läsnä, ymmärtää paremmin heidän elämäänsä ja tajuta vähän sitä maailmaa, missä he taivaltavat.

Suoralla kyselyllä näitä ei kuule. Etenkin teini-ikäiset sulkeutuvat kuin simpukat, jos heiltä alkaa udella täti- tai setämäisesti ”mitäs sinä nykyään harrastat, vieläkö piirrät väriliiduilla”. Se tuntuu kuulemma joko teennäiseltä tai poliisikuulustelulta.

Sen sijaan avoin kuunteleminen on aina oikein.

Kun jälkeläinen alkaa kertoa asioistaan, keskity siihen, äläkä keskeytä puhetta jollakin yhdentekevällä käytännön asialla. Osoita, että kiinnostut, kuuntelet ja välität nuoren ihmisen jutuista, silloin harvoin kun hän niitä sinulle tarjoilee.

Ja käytä rohkeasti internetia apuna. Jokaisen on hyvä ihan yleissivistyksenkin takia etsiä sieltä tietoa asioista, jotka nuorta liikuttavat.

Lunttaan itsekin usein esimerkiksi suomennoksia sanoille, joita teinit käyttävät. Samoin käyn tutustumassa musiikintekijöihin, joiden keikoille lapseni ovat menossa, tietääkseni edes mistä musiikkilajista on kyse. Vilkaisen toisinaan ihan mielenkiinnosta trailerit elokuvista, joita teini aikoo käydä katsomassa. (Välillä tungen ensi-iltoihin mukaan, vaikka se onkin kuulemma ”semisti noloa”.)

Varsinkin silloin, jos jälkeläinen alkaa liikkua erilaisissa yhdistyksissä tai järjestäytyneissä ryhmissä, niiden taustoista ja aatteista on hyvä osata kotona keskustella tarkistettujen faktojen pohjalta. Sillä nimittäin välttää turhat omista ennakkoluuloista johtuvat väärinkäsitykset, tai estää isompia vaikeuksia.

Kaikki luonto- ja eläinsuojelujärjestöt eivät nimittäin ole täynnä potentiaalisia turkistarhaiskijöitä, eivätkä kaikki poliittiset ryhmät ole ”Suomen asialla” vaikka niin väittävätkin.

Kerran eräskin sukulainen kertoi ilahtuneena, miten hänen vähän tuuliajolla ollut poikansa oli löytänyt kivan harrastuksen ja kavereita moottoripyöräkerhosta. Me muut keskustelijat tajusimme nopeasti, ettei isä tiennyt, että tämä ”kerho” oli niin sanottu liivijengi, lain väärällä puolella touhuava joukko. Pelkkä kerhon nimen googlaaminen olisi kertonut saman asian sekunnissa.

Tämä voisikin olla hyvä lupaus tuleville joulunaluspäiville: kiinnostutaan aidosti siitä mitä läheisemme ovat ja tekevät, ettei muiden tarvitse kertoa sitä meille.

X