Luvassa lisää huimia seikkailuja Furuhjelmin ja Linnan tarinoiden tapaan – pysy mukana ja pidä kiinni

Jaa artikkeliTilaa Seura
Seuran ja Kotilääkärin päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Seuran ja Kotilääkärin päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Niclas Mäkelä / Otavamedia
”Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta. Seura tulee juhlistamaan asiaa julkaisemalla juttuja Linnaan ja hänen käsittelemiinsä aihepiireihin liittyen”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Myönnän olevani niitä ihmisiä, jotka lukevat lehdistä kuolinilmoituksia ja hau­tausmailla tutkivat mielenkiinnolla kivissä olevia nimiä ja vuosilukemia. Ne saavat mielikuvituksen laukkaamaan.

Millaisen elämän tämä henkilö on elänyt? Millaisia haasteita taipaleensa varrella hän omien vuosikymmentensä aikana kohtasi?

Meriupseeri, joka toimi Alaskan kuvernöörinä

Yksi mielenkiintoisimmista viimeisistä leposijoista sijaitsee Urjalan hautausmaalla – kirkosta vähän seurakuntatalon suuntaan, rautaportin takana. Hautakivessä lukee Johan Hampus Furuhjelm, syntynyt 1821.

Urjalan hautausmaalla olevassa Furuhjelmien sukuhaudassa sai aikanaan viimeisen leposijansa myös Hampus Furuhjelm.

Urjalan hautausmaalla olevassa Furuhjelmien sukuhaudassa sai aikanaan viimeisen leposijansa myös Hampus Furuhjelm. Kuva: Erkki Meriluoto

Tiedossani oli, että hän toimi Venäjän vallan aikana meriupseerina ja Alaskan kuvernöörinä, mutta tarkempi kuvaus hänen elämästään oli jäänyt hämärän peittoon.

Millaista arki siihen aikaan merillä ja Alaskan pomona oli? Kovin erilaista verrattuna nykyelämään. Työmatkat meriteitse kestivät viikkoja ja joutuipa hän puuttumaan naisia uhraavien intiaanien tekemisiinkin.

Nyt konkaritoimittajamme Antero Raevuori kertoo tarinan – lue mielenkiintoinen historiajuttu Hampus Furuhjelmin elämästä.

Väinö Linnan syntymästä 100 vuotta

Furuhjelmin aikaansaannokset kietoutuvat mielenkiintoisella tavalla toiseen tarinaan – tai tarinankertojaan. Furuhjelm lahjoitti Urjalassa tontin, hirret ja työvoimaa Honkolan koulun rakentamiseen, jota kirjailija Väinö Linna kävi nuorena poikana vuosina 1929–1933.

Linna muuten suoriutui kansakoulun kahdesta ensimmäisestä luokasta yhdessä vuodessa. Honkolan rakennuksista ja maisemista hän ammensi kirjoitettavaa Täällä Pohjantähden alla -trilogiaansa.

Kirjailija Väinö Linna vuonna 1959.

Kirjailija Väinö Linna vuonna 1959. © U.A. SAARINEN/SKOY

Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta. Seura tulee juhlistamaan asiaa julkaisemalla juttuja Linnaan ja hänen käsittelemiinsä aihepiireihin liittyen. Ennen kaikkea pidämme kiinni kaikkein tärkeimmästä tehtävästä: suomalaisille rakkaiden tarinoiden kertomisesta.

Pidämme kiinni suomalaisille rakkaiden tarinoiden kertomisesta.

Vuonna 1989 Honkolan koulu tuhoutui tulipalossa kivijalkaan asti. Se oli iso uutinen paikkakunnalla ja toi meille kirkonkylänkin koulun oppilaille sieltä uusia koulukavereita.

Vielä paremmin muistan muutamaa vuotta myöhemmin kesätyöt kunnan palveluksessa.

Eräänä päivänä menimme Väinö Linnan reitin läpi. Siimuroin heiniä matalaksi Honkolan koulun raunioista ja tyhjensin toisen rakennuksen edestä ulkohuussia. Siitä maksettiin likaisen työn lisää 6 markkaa 28 penniä – tuplana.

Lue myös: Suomalaisen meriupseerin huima seikkailu – Hampus Furuhjelm oli Alaskan kuvernööri

Lue myös: Tuntematon sotilas pelasti Väinö Linnan taloudellisesti ja pyyhkäisi pois terveyshuolet

X