”Mä sanoin eilen mun mutsille, että mä otan puukon esiin” – Nuorten itsemurhakeskustelut somessa kuohuttavat ja ovat tutkijankin mukaan vaarallisia
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino pitää ilmiötä hyvin huolestuttavana ja muistuttaa: oman nuoren kanssa pitää keskustella.
Sosiaalisessa mediassa kuohuttaa WhatsApp-keskustelu itsemurhasta.
Kouluikäisen lapsen äidin mukaan itsemurhasta keskustelevaan ryhmään on ottanut osaa kouluaikana viime viikon lopussa kymmeniä nuoria Tampereelta, Porista ja Helsingistä.
Äidin mukaan mukana on jopa 13-vuotiaita lapsia.
”Mä sanoin eilen mun mutsille, että mä otan puukon esiin.”
”Miks”
”Koska haluun kuolla jo nyt”, äidin jakamassa keskustelussa sanotaan.
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino tunnistaa ilmiön ja pitää sitä erittäin huolestuttavana.
”Tällaiset keskustelut ovat haitallisia, koska nuoret ovat vaikutuksille ja ryhmäpaineille alttiita. Valvomattomat ryhmäkeskustelut voivat ryöstäytyä käsistä ja polarisoitua. Ne voivat mennä negatiiviseen ja tuhoavaan suuntaan. Keskustelut vaikuttavat nuoriin ja ovat oikeasti vaarallisia”, Kaltiala-Heino sanoo.
Koulusta apua itsetuhoisista ajatuksista kärsivälle nuorelle
Huolestuneet vanhemmat voivat ottaa koulun terveydenhoitajiin, koulukuraattoreihin ja opettajiin yhteyttä ja varoittaa heitä nuorten itsetuhoisista keskusteluista.
”Tällaiset keskustelut leviää usein kouluittain. Jos saadaan selville, että joku tietty koulu on hotspotti, koulun oppilashuoltoryhmä voi reagoida ja avata koulun oppilaille keskustelun yleisellä tasolla. He voivat myös tunnistaa, ketkä koulun riskinuoret ovat ja tukea heitä”, Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo.
Vanhemmat oman lapsen tukena
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos löytää itsemurhakeskustelun oman lapsen kännykästä?
”Vanhempien tulee tässä asiassa samoin kuin kaikissa haitallisissa netti-ilmiöissä keskustella nuoren kanssa siitä, mitä netissä tapahtuu, mitä nuori asiasta ajattelee ja miltä nuoresta tuntuu. Jos nuorella on itsetuhoisuutta, pitää sanoa suoraan, että älä tee itsemurhaa. Pitää tarjoutua välittömästi kuuntelemaan ja ohjaamaan palvelujen piiriin”, Kaltiala-Heino sanoo.
Nuorisopsykiatrian professori painottaa, että keskustelu turvallisen aikuisen kanssa tasapainottaa nuoren ajatuksia. Pelkkä keskustelu voi auttaa.
Jos ahdistus on itsetuhoista, voidaan tarvita myös ammattiapua.
”Jos oma nuori on aloittanut itsetuhoisen keskustelun netissä, ei kannata moralisoida. Voi sanoa, että tarvitset varmaan apua ja sen takia varmaan teit tämän. Nuori kannattaa johdatella puhumaan aikuisten kanssa, koska eivät toiset nuoret voi auttaa. He vain ahdistuvat tällaisista postauksista.”
Jos oman nuoren keskusteluista käy ilmi, että jotkut tuntemattomat nuoret harkitsevat itsemurhaa, Kaltiala-Heino kehottaa etsimään heillekin turvallisia keskustelijoita aikuisista.
Nuoren vanhempia tai koulun terveydenhoitajaa voi varoittaa tässäkin tapauksessa meneillään olevista keskusteluista.
”Pitää kysyä omalta nuorelta, tietääkö hän nuoren vanhempia tai koulua. Omaa nuorta voi myös rohkaista lähettämään vaikkapa yksityisviestiä toiselle nuorelle, että puhuthan asiasta omille vanhemmillesi. Ainakin omaa nuorta voi tukea, että hän ei jatkaisi tällaisia tuhoisia keskusteluja.”
Itsetuhoisuutta kaikkialla
Nuorten itsemurhakuolleisuus ei ole tällä hetkellä varsinaisesti laskussa tai nousussa, vaan on pysynyt melko samalla tasolla jo vuosia. Itsemurhakuolleisuus on vähentynyt yli kolmanneksen vuodesta 1990. Kuitenkin itsemurha on yleisimpiä 15—19-vuotiaiden kuolinsyitä.
Varsinainen itsemurhakuolleisuus alaikäisenä on hyvin harvinaista. Mutta yläasteikäiset ovat silti nuorten mielenterveyspalvelujen keskeisintä käyttäjäkuntaa.
Tyypillisimmin nuorten itsemurhakuolleisuus koskettaa 19—24-vuotiaita nuoria aikuisia.
”Itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsensä vahingoittaminen esimerkiksi viiltelemällä on valitettavasti erittäin yleistä. Jos tarkastellaan mielenterveyspalvelujen piirissä olevia nuoria, itsetuhoisuus on yksi keskeisimmistä ja yleisimmistä heidän ongelmistaan. Se on ihan arkipäivää kaikissa nuorisopsykiatrisissa hoitoyksiköissä koko maassa.”
THL:n mukaan vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia esiintyy noin 10—15 prosentilla nuorista. Joka viides nuori viiltelee itseään ilman itsemurhatarkoitusta.