Seura tutki: Työpaikan ehtona on kallis kimppakämppä – Koplauksen uhreina maahanmuuttajat

Toissa kesänä Itä-Helsingin Kontulan Keinutiellä oli ahdasta.

Neljän makuuhuoneen kerrostaloasuntoon on ahdettu kahdeksan Horn Afrik Työvoimapalvelu -yrityksen rakennusmiestä.

Jokainen heistä maksoi vuokrasopimuksensa mukaan 350 euron vuokraa patjapaikastaan. Ali, yksi asukkaista mainitsee, että itse asiassa vuokra nousi vieläkin korkeammaksi eli 400 euroon. Kokonaisvuokra kontulalaisesta asunnosta oli siis 3 200 euroa. Samankokoisen asunnon käypä vuokra alueella on tällä hetkellä noin 1 500 euroa.

Itähelsinkiläisen Keinutien ensimmäisen kerroksen asunnossa oli käytössä ahdas patjamajoitus vielä kaksi vuotta sitten. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Kesällä 2016 turvapaikanhakijoilla ei ollut käytössä vielä palkanmaksutilin mahdollistavaa Moni-cardia, joten palkka ja vuokra maksettiin käteisenä. Maksusta ei jäänyt jälkiä.

”Paikkakunnan yleistä tasoa selkeästi korkeampi vuokra ilman erityistä syytä on laiton. Korkea vuokra herättää kysymyksen, miksi siellä asutaan”, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.

Niin tosiaan, miksi?

Patjapaikan vuokra vähennettiin suoraan palkasta

”Meidän oli pakko asua siellä, muuten työsuhde ei olisi jatkunut”, irakilainen turvapaikanhakija ja Horn Afrik Työvoimapalvelun työntekijä Ali kertoo.

Patjapaikan vuokra vähennettiin suoraan palkasta. Ali työskenteli noin kolme kuukautta Horn Afrik Työvoimapalvelussa rakennusapumiehenä vuonna 2016.

Horn Afrikilla on työsuhdeasuntoja muun muassa Vantaan Katrintiellä. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Työsuhteensa alussa Ali asui kuukauden työnantajansa Abdi Osmanin omistamassa omakotitalossa Katrintiellä Vantaan Rekolassa. Siellä hän maksoi jaetusta huoneesta 250 euroa.

Samassa huoneessa majoittui Alin mukaan kaksi muutakin maahanmuuttajaa, joten yhden huoneen vuokra oli yhteensä 750 euroa.

Toinen huone oli yhtä täynnä, ja siitäkin maksettiin Alin mukaan samansuuruinen vuokra.

Ali olisi halunnut jäädä asumaan Katrintielle halvemman vuokran takia, mutta hän kertoo työnantajan määränneen hänet muuttamaan Kontulaan.

Työ oli käytännössä rakennussiivousta. Koska kyseessä oli vuokratyö, työtunnit vaihtelivat.

Ali sai rakennusalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa eli 9,95 euroa tunnilta.

Kun kaksi kertaa kuussa maksettavasta palkasta oli vähennetty verot, sosiaalimaksut ja vuokra, käteen ei jäänyt satasia enempää.

Kun työt syksyllä vähenivät, Ali irtisanoutui.

Alin tarinan vahvistavat hänen kaksi työtoveriaan ja kämppäkaverit työsuhdeasunnossa.

Miten tällainen vuokravedätys on ollut mahdollista ja jatkuuko se yhä?

Horn Afrikin auto kurvaa Katrintielle

Seura vieraili Alin aikaisemmassa osoitteessa Vantaan Katrintiellä.

Kun soitin ovikelloa, pihaan kaarsi samaan aikaan Horn Afrikin auto.

Kerroin etsiväni tuntemani Alin asuntoa. Auton kuljettaja, joka myöhemmin osoittautui olevan Horn Afrik Työvoimapalvelun omistaja Abdi Osman, neuvoi menemään sisään omakotitalon toisesta ovesta, jossa työsuhdeasunnot ovat.

Koputtelun ja huhuilun jälkeen vastaan tuli kaksi rotevaa virolaismiestä. Kerroin heille etsiväni aiemmin jututtamani Alin entistä asuntoa ja kirjoittavani aiheesta artikkelia.

Virolaisista toinen kertoi, että hän on vierailulla asunnossa ja että toinen mies asuu siinä – ja täysin vapaaehtoisesti. Hänen mukaansa toisen vuokralaisen kanssa jaetun huoneen vuokra on tällä hetkellä 250 euroa per asukas. Oma huone maksaa 300–400 euroa koosta riippuen.

Eteistä pidemmälle mies ei asuntoonsa päästänyt.

Vuokranantajana asuntosijoitusyhtiö

Vantaalta takaisin Kontulan Keinutielle, jossa Ali asui toissa kesänä. Naapurihuoneiston asukas muisti asunnon olleen aikaisemmin usean rakennusmiehen käytössä.

Itse asunnossa perheenäiti kertoi, että hän joutuu maksamaan asunnosta 2 000 euron vuokraa. Somaliperhe on kuitenkin juuri muuttamassa pois.

Nainen on etsinyt perheelleen halvempaa asuntoa vuoden, mutta maahanmuuttajien on vaikea saada vuokra-asuntoa.

Tästä asunnosta hän kertoo joutuneensa maksamaan täyttä vuokraa myös putkiremontin ajalta, vaikka asunnossa oli mahdotonta asua.

”Vuokranantaja ei ole hyvä, vaikka myös hän on somalialainen”, perheenäiti sanoo.

Vuokranantaja ei kuitenkaan ole Horn Afrik ja sen omistaja Abdi Osman vaan asuntosijoitusyhtiö Indho Oy.

Vaatii hieman kaivelua löytää sijoitusyhtiön omistajataho. Se on sama kuin Horn Afrikillakin eli toimitusjohtaja Abdi Osman.

Vuokrasuhde ja työpaikka ovat kytköksissä toisiinsa Indho Oy:n Puotilan asunnossa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Patjamajoituksessa 5–8 miestä

Maaliskuussa ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä oli tutun oloinen artikkeli, jonka on kirjoittanut kirkkonummelaisen vastaanottokeskuksen entinen työntekijä, toimittaja Leena Kylliäinen.

”Työnantajan asunnot olivat yksiöitä ja kaksioita, joissa nukkui patjamajoituksessa viidestä kahdeksaan miestä. Jokainen miehistä maksoi vuokraa nukkumapaikastaan useita satoja euroja. He halusivat hakeutua edullisempiin asuntoihin, mutta tämä ei käynyt yrittäjälle. Hän vähensi pois muuttaneilta työntekijöiltä työtunteja, kunnes heillä ei ollut varaa maksaa toisen asunnon vuokraa. Toiset irtisanoutuivat pettyneinä, osa palasi takaisin patjamajoitukseen.”

Onko tässä artikkelissa kyse Horn Afrik Työvoimapalvelusta?

”Kyllä”, toimittaja Leena Kylliäinen vastaa.

Artikkelin tiedot koskevat vuosia 2016–2017.

Soitto helsinkiläiseen vastaanottokeskukseen vahvisti samaa tarinaa.

Vastaanottokeskuksen työntekijä tiesi kertoa, että Horn Afrikin työsopimus ja vuokrasopimus on edelleen joillain työntekijöille niputettu yhteen.

Keskuksen työntekijä vinkkasi näitä pakkoasukkaita löytyvän Itä-Helsingin Puotilasta ”vastapäätä Prismaa”.

Selvitin osoitteen isännöintitoimistosta.

Perutut puheet

Asunto on 75,5-neliöinen kolmio, jossa asuu neljä asukasta. Toisessa makuuhuoneessa asuu kaksi Horn Afrikin miespuolista työntekijää, toisessa yksi Horn Afrikin naispuolinen työntekijä ja hänen kouluikäinen lapsensa.

Makuuhuoneissa ei ole lukkoja, vaikka asukkaat eivät ole toistensa perheenjäseniä.

Asuinolot ovat silti selvästi parantuneet ainakin vuodesta 2016, sillä jokaisella asukkaalla on sänky. Olohuoneessa on sohvaryhmä ja televisio.

Nainen maksaa vuokraa tyttärensä kanssa jakamastaan huoneesta 700 euroa. Miehet maksavat isommasta huoneestaan yhteensä 800 euroa.

Vuokra on hälyttävän korkea, sillä 700 eurolla on täällä mahdollista vuokrata kokonainen asunto, ei vain yhtä huonetta.

Lisäksi samassa taloyhtiössä on juuri vuokralla vastaava huone kimppaasunnosta 435 eurolla. Huone on kalustettu ja lukollinen. Asuntoilmoitus on suomen lisäksi englanniksi, joten se on suunnattu ulkomaalaisille.

Kolmion asukkaat toivottavat toimittajan ja kuvaajan tervetulleeksi sisään. Vuokranantaja on Indho Oy. Päivää myöhemmin – Seuran haastateltua puhelimitse toimitusjohtaja Osmanin – tulee viesti, jossa asukkaiden haastatteluissaan kertomat asiat perutaan.

Huonosti suomea taitava asunnon irakilainen asukas kirjoittaa nyt messenger-viestin täydellisellä suomen kielellä. Viestissään hän uhkaa rikosilmoituksella, jos hänen väitetään valittaneen oloistaan Horn Afrikissa.

Minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut minkäänlaista ongelmaa Horn Afrikin kanssa. Joten jos yritätte valehdella tai kirjoitatte mitään minusta lehteen menen poliisille ja teen rikosilmoituksen sinusta.

Toimitusjohtaja Abdi Osman johtaa Horn Afrik Työvoimapalvelua. © KIMMO BRANDT

Oma huone

On mahdotonta varmistaa, kuinka paljon Horn Afrik pakkokytkee asuntojaan työsuhteeseen.

Horn Afrikin omistaja Abdi Osman sanoo itse, että hänen asunnoissaan asuu tällä hetkellä kuusi firman työntekijää – he kaikki hänen mukaansa vapaaehtoisesti.

Jokaisella on oma huone, hän sanoo ensin, mutta myöntää haastattelun edetessä, että huoneissa majoittuu ”kaksikin ihmistä”.

Toki erityisen kalliin vuokran syy voi olla laillisestikin kalustus tai vuokrasuhteen lyhyt kesto. Tällä perusteella esimerkiksi Forenom-majoituspalvelu perii korkeaa vuokraa asunnoistaan.

Myös toimitusjohtaja Osman perustelee omia korkeita vuokria Forenomin vuokratasolla.

Kontulan asunto oli toki periaatteessa kalustettu, mutta kalustus oli hyvin minimaalinen.

”Kävin asunnossa. Patjojen lisäksi siellä ei ollut muuta kuin olohuoneessa joku sohva”, irakilaiset asukkaat tunteva Lea Pulkkinen vahvistaa.

Kimppakämppien etsintää

Vielä pari vuotta sitten työsuhdeasuntoja oli huomattavasti enemmän – kuten myös pakkoasuntoja.

Työsuhdeasuntoja on ollut kiinteistövälittäjän ja työntekijöiden mukaan ainakin Espoon Leppävaarassa, Helsingin Myllypurossa, Vuosaaressa, Kontulassa, Laajasalossa ja Mellunmäessä sekä Vantaan Havukoskella.

Mellunmäkeläinen nainen kertoo myyneensä 95 neliöistä kerrostaloasuntoa vuonna 2016, jolloin ostajaehdokkaaksi tuli juuri Horn Afrikin Osman.

”Silloin välittäjä kertoi, että Osman etsii isoja ja halpoja asuntoja turvapaikanhakijoille. Meidän asuntomme oli myynnissä edullisesti, koska talo saatetaan purkaa. Välittäjä kertoi, että tänne mahtuisi kahdeksankin asukasta.”

Kyseisen Kotijoukkue-yrityksen välittäjä Jukka Jyrkänvaara kertoo, että Osman tosiaankin etsii isoja 4–5-huoneisia asuntoja.

Niitä hän ostaa ja vuokraa myös muiden yritysten työntekijöille.

”Niihin majoitetaan kaksi miestä per huone. Vuokra on 400–600 euroa kuussa per mies”, Jyrkänvaara sanoo.

Siitä tulee äkkiä 4 000 euron kuukausivuokra yhdelle ainoalle asunnolle.

Mellunmäkeläisen perheasunnon käypä vuokra on noin 1 300 euroa.

Menkööt poliisin luo

Horn Afrik kertoo nettisivuillaan noudattavansa lakia ja arvostavansa ihmisiä. Yritys kuuluu Rakennusalan työnantajien liittoon eli on sitoutunut noudattamaan alan työehtosopimusta.

Horn Afrik Työvoimapalvelu toimii isoilla rakennustyömailla, kuten Helsingin kalasatamassa ja aiemmin Eduskuntatalon remontissa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Yrityksessä on noin 90 ulkomaalaista työntekijää.

Horn Afrikin työntekijät työskentelevät tällä hetkellä esimerkiksi kauppakeskus Redin työmaalla. Aikaisemmin he ovat tehneet töitä muun muassa Eduskuntatalossa, Aalto-yliopistossa ja Kansalliskirjastossa.

Horn Afrikin ja Indhon omistaja Abdi Osman kiistää Seuralle yrityksiensä toimineen millään tavoin väärin.

”Minun toiminnastani ei ole koskaan löydetty mitään rikollista. Jos ihmiselle ei ole maksettu rakennusalan työehtosopimuksen mukaan, silloin minä olen huijari tai väärinkäyttäjä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Ihminen voi mennä viranomaisten luo tai Rakennusliittoon työsopimuksen ja palkkakuittien kanssa ja näyttää ne siellä, jotta voi tarkastaa, onko jotain väärin. Jos minun asunnosta ei voi muuttaa pois, voi mennä poliisiin luo. Miksi nämä ihmiset eivät ole menneet hakemaan apua, jos heitä on hyväksikäytetty? Ei tällaista tapahdu. Kuka tällaista on väittänyt? Bulgarialaisetko?” erittäin sujuvaa suomea puhuva Abdi Osman sanoo.

Sopimusongelmia

Rakennusliitosta kerrotaan, että Osmanin rakennusyritys on maksanut työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa mutta on yrittänyt maksaa liian pientä lomarahaa ja lisiä.

Vaikka Rakennusliitto kokee saaneensa Horn Afrikin käytäntöjä kuriin, puhtoisesti ei yrityksessä hoideta asioita edelleenkään ammattiliiton näkökulmasta.

”Osman oli lähettänyt joillekin Redin työmaan työntekijöistä viime vuonna työtodistukset, jossa luki ’työkohde loppui, joten työ loppui’. Horn Afrikin työntekijöillä oli kuitenkin omaan firmaansa määräaikaiset työsopimukset, joiden mukaan työn olisi pitänyt jatkua ensi kesään asti”, Rakennusliiton Eteläisen toiminta-alueen päällikkö Vilppu Oikarinen sanoo.

Muutamaa kokonaan suomen kielen taidotonta bulgarialaista työntekijää Oikarinen neuvoi viemään työsuhteen purkamisen oikeuteen, koska määräaikaista sopimusta ei saa lopettaa kesken sopimuskauden.

”Olin Osmaniin tästä yhteydessä, jolloin hän oli sitä mieltä, että työsopimuksia olisi väärennelty, mutta siihen en osaa ottaa kantaa”, Oikarinen sanoo.

Työsuhdeasunnon pakollisuudesta Rakennusliitossa ei ole kuultu, mutta majoitusmuodoista ollaan kyllä perillä.

”Osmanin omakotitalossa tai muussakin majoituksessa asuu tosi iso porukka. Onhan meillä tämmöisiä majoitusmääräyksiä, että jokaisella pitäisi olla oma huone, jos työnantaja järjestää asunnon”, Oikarinen sanoo.

Horn Afrikin toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Tuomio irtisanomisesta

Vastoin toimitusjohtaja Osmanin väitettä hovioikeudesta tulee tuoretta tietoa Horn Afrikin vanhasta nollatuntisopimuksesta. Hovioikeus ratkaisi Horn Afrikin ja nigerialaisen työntekijän välisen kiistan työntekijän eduksi.

Kyseessä oli nollatuntisopimuksella työskentelevä työntekijä, joka vaati korvausta työsuhteen päätyttyä, koska täysi työaika oli merkitty hänen maahanmuuttoviraston oleskelulupaansa varten tehtyyn työsopimukseen ja hän oli työskennellyt kaksi vuotta täysiaikaisena.

Kyseinen työntekijä väitti oikeudessa, että hänen piti maksaa minimipalkastaan kolme euroa tuntia kohden takaisin työnantajalleen, jotta työsuhde jatkui. Lakimiehelleen hän lisäksi kertoi, että hän koki olevansa pakotettu asumaan Osmanin omistamassa asunnossa ja tekemään ilmaiseksi talon huoltoon liittyviä töitä, kuten lumenluontia, mutta näitä väitteitä ei pystytty oikeudessa todistamaan.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Teoriassa selvää

Osa työntekijöistä työskentelee Suomessa työperäisellä oleskeluluvalla. He saavat jatkoa oleskelulupaansa vain, jos työ jatkuu, joten he ovat varsin riippuvaisia työnantajastaan.

”Oleskelulupiin liittyvät työntekijöiden huolet on tunnistettu yhdeksi oleelliseksi aspektiksi arvioitaessa kiskonnan tapaista työsyrjintää”, Rakennusliiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen kertoo.

Vaikka työntekijä voi periaatteessa ottaa yhteyttä poliisiin, jos kokee tulleensa hyväksikäytetyiksi, on kuitenkin pitkälti teoriaa, että kielitaidoton, isäntänsä firmassa työskentelevä ja tämän asunnossa asuva turvapaikanhakija, jonka oleskelulupa on katkolla, lähtisi kysymään oikeuksiaan Avista, työntekijäliitosta tai työsuojelusta – onhan se hankalaa kantasuomalaisellekin.

Maahanmuuttovirasto uskoo kuitenkin hallittuun virkatiehen, joka on tasavertaisesti maahanmuuttajienkin käytetävissä. Oleskeluluvan jatko ei koplaudu työpaikkaan, eikä työpaikan vaihto estä oleskeluluvan jatkoa.

”Ei. Työntekijät voivat mielellään vaihtaa työpaikkaa. Yleensä työperäinen oleskelulupa on myönnetty toimialalle, jolloin saman alan työtä voi hakea muualtakin tai sitten apua voi hakea ammattiliitosta”, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Marja Toivonen sanoo.

Työpaikan epäkohdista voi tehdä valituksen aluehallintovirastoon, jolloin asia voi edetä tarkastuksiin ja tarvittaessa poliisin tutkintaan.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Toivonen vahvistaa Seuralle tietävänsä, että osalle Horn Afrikin työntekijöistä asuminen on pakon sanelemaa.

”Jos ei saa muuttaa asunnosta toiseen, kyseessähän voi olla rikos”, Toivonen sanoo.

Alin nimi on muutettu.

Tätä juttua kirjoitettaessa Horn Afrikin palkkaama asianajotoimisto Thomas Mangs Ky lähetti Seuran toimitukseen kirjelmän, joka sisältää kiellon käyttää ”erehdyttämällä saatua aineistoa”. Kirjelmän mukaan Mangsin päämies ”harkitsee tutkintapyynnön tekemistä poliisille” muun muassa kotirauhan rikkomisesta.