Maalivahti Kevin Lankisen äiti ei pystynyt katsomaan loppuottelua kokonaan: ”Jännitti ihan mielettömästi – välillä olin eteisessä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Leijonien maalivahti Kevin Lankinen torjui Suomelle MM-kultaa Bratislavasta.
© Lehtikuva
Christa Grönlund huusi kotonaan äänensä käheäksi, kun hänen poikansa torjui eilen Suomen 3-1 -voittoon Kanadaa vastaan jääkiekon MM-kisojen finaalissa Bratislavassa.

Kevin torjui Leijonille MM-kultaa – miltä nyt tuntuu?

Huikealta. Ääni tosin on mennyt.

Onhan tämä ihan uskomatonta, vaikka toki minulla oli vahva usko joukkueeseen. Kävin Slovakiassa katsomassa alkusarjan pelejä Tanskaa ja Iso-Britanniaa vastaan, ja jo silloin näin, miten hyvin pojat ovat hitsautuneet yhteen. He nauttivat jokaisesta minuutista, ja näki, että he antoivat kaikkensa.

Olisin mennyt katsomaan ratkaisupelejäkin, jos en olisi ollut työmatkalla. Mutta näkihän ne televisiostakin.

Missä porukassa katsoit loppuottelun?

Perheen kanssa kotona, mukana oli myös Kevinin kummisetä puolisoineen. Kannustimme korkealta ja kovaa.

Miltä tuntui katsoa ottelua?

Jännitti ihan mielettömästi. Olen muutenkin jännittäjä, ja minulle on tosi haasteellista katsoa Kevininin pelejä. Varsinkin, jos ollaan tappiolla, niin hallissa kävelen käytävällä ja kotona teen kotitöitä. Mutta eihän tätä voinut olla katsomatta.

Siis tällä kerralla pysyit ruudun ääressä koko ajan?

No, myönnetään, että saatoin tehdä jotain kotitöitä ohessa, mutta kuulin ottelun koko ajan. Ja välillä olin eteisessä Kevinin kummisedän puolison kanssa.

Kolmannen erän katsoin sentään kokonaan. Viimeiset 17 minuuttia tuntuivat ihan mielettömän pitkiltä. Kun matsia oli viisi minuuttia jäljellä, emme pystyneet enää istumaan. Loppuminuutit huusimme seisaaltaan Suomen liput käsissä.

”Olisi helpompi elämä, jos hän olisi kenttäpelaaja”

Kun poika on maalivahti, se varmaan lisää jännitystä?

Juuri näin. Olen monta kertaa ajatellut, että minulla olisi paljon helpompi elämä, jos hän olisi kenttäpelaaja. Jos kentällä sattuu jotain, se ei näy suoraan tulostaululla. Olen jutellut muidenkin maalivahtien äitien kanssa, ja me kaikki jaamme sen tunteen, että meillä on muita enemmän jännitettävää.

Venäjä-pelinkin loppu oli hirveää katsottavaa, kun Keviniltä putosi maila. Se otti hänelle todella koville, sen näki siitä, miten hän lysähti ottelun päätyttyä.

Missä vaiheessa loppuottelua tiesit varmasti, että voitto tulee?

Sanoin viime hetkillä monta kertaa, että peli on jo ratkennut, mutten uskonut siihen oikeasti. Meillä kun on ollut näitä pelejä, joissa Ruotsi on mennyt viime hetkillä ohi. Sanaa ”voitto” ei uskalla sanoa ennen kuin summeri soi.

Kuinka tiiviisti pidit yhteyttä Keviniin MM-turnauksen aikana?

Melkein päivittäin. Vihdoimme kuulumisia, ja tietenkin myös kannustin. Yritin sanoa, että nauti jokaisesta hetkestä. Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne, joka menee nopeasti ohi, mutta josta on iloa koko loppuelämäksi. Sillä eihän elämä ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Uskon, että Kevin oivalsi tämän hyvin.

”Jalosella maaginen kyky saada me-henki hyväksi”

Minkälainen kuva sinulle välittyi Leijonista?

Todella positiivinen. Kevin tuli ryhmään Pohjois-Amerikasta viikkoa muita myöhemmin, ja sanoi, että alusta alkaen heillä oli todella hyvä henki. Joukkue oli yhteen hitsautunut ja jokainen teki kaikkensa toisten puolesta. Heillä oli myös hirveän kivaa keskenään.

Syntyikö sinulle vaikutelma, että Jalosen ryhmä oli joukkuehengeltään poikkeuksellinen?

Kyllä. Ei Kevin ole koskaan sanonut, ettei viihtyisi jossakin joukkueessa, mutta nyt tuli erityisen paljon viestiä siitä, miten hyvä henki on. Jalosella on maaginen kyky saada me-henki hyväksi. Ja täytyyhän hänen tehdä jotain myös pelillisesti todella oikein.

Miten juhlitte kultaa?

Korkkasimme sampanjan ja kilistelimme. Mietimme jopa torille lähtöä, mutta päätimme säästää sen siihen hetkeen, kun pojatkin ovat siellä.

X