Kaupan neuvotteluylivoiman suitsemiseksi työstetään lakiuudistusta - ”Kauppa pakottaa suomalaiset syömään ruoan afrikkalaisten lasten lautaselta”
Elintarvikemarkkinat eivät toimi. Kansanedustajat vaativat reilumpaa ansiota ruoantuottajille. Ministeri haluaa lakiin muutoksen, joka vähentää kaupan alan neuvotteluylivoimaa.
Hyllyhinta pitää olla selkeästi merkitty.
Maatalouden kriisi on ajanut ruoantuottajat vaikeuksiin. Seura julkaisi maatalouden kannattamattomuudesta laajan selvityksen 18.toukokuuta.
Maatalouden kriisi nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla 19. toukokuuta. Eniten huomiota herätti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk), joka sanoi ministeriönsä aloittaneen selvityksen elintarvikemarkkinalain muutoksesta, jolla pyritään vähentämään kaupan alan neuvotteluylivoimaa ruoantuottajiin.
Seuralle Kurvinen kertoi 23. toukokuuta avustajansa välityksellä Brysselistä, ettei suostu avaamaan mahdollisen lain yksityiskohtia, ettei tule luvanneeksi jotain sellaista, mitä ei voida lakimuutoksella saavuttaa.
Maatalouden kannattavuuskriisi on pitkittynyt
Miksi maatalouden kannattavuuskriisi on jatkunut vuosia? Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) sanoo Seuralle syyksi sen, että elintarvikemarkkinat eivät toimi.
”Erittäin keskittynyt kauppa on aiheuttanut sen, että tuotantopanosten kustannusnousua ei ole saatu siirrettyä eteenpäin elintarvikeketjussa.”
Kalmari toivottaa ministeri Kurviselle onnea lakimuutoksen työstämisessä ja sanoo, että elintarvikemarkkinalaissa voitaisiin esimerkiksi hinnoittelujaksoista määrätä niin, että heikompi osapuoli voisi tarvittaessa vaatia niitä lyhennettäviksi. Sopimuksiin tulisi Kalmarin mielestään myös lisätä indeksiehto, joka nostaisi tuottajille maksettavaa hintaa tuotantokustannusten noustessa.
Valtion täytyisi näyttää esimerkkiä
Valiokunnan kokoomusjäsen Arto Satonen sanoo, että tuottajille maksetun hinnan täytyy nousta. Hän toivoo silti, että muutos tapahtuisi markkinaehtoisesti. Elintarvikemarkkinalain muuttamisen Satonen näkee haasteellisena.
Seura kertoi omassa selvityksessään, että julkiset ruokapalvelut eivät ole suostuneet avaamaan jopa vuoden mittaisia hankintasopimuksia.
”Hanselin suuntaan on mahdollisuus vaikuttaa. Ja kuntiin pitäisi viedä viestiä, että nyt on avattava sopimuksia”, sanoo Arto Satonen.
Hansel on valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton omistama yhtiö, joka hankkii muun muassa elintarvikkeet julkisille ruokapalveluille.
”Omistajaohjauksesta vastaavan ministerin täytyisi huolehtia, että valtio näyttää suuntaa”, Anne Kalmari toteaa.
Tuet pitäisi ohjata ruoantuotantoon
Valtion pitäisi Kalmarin mielestä huolehtia huoltovarmuudenkin kannalta siitä, että maatalouden tukia ohjataan varsinaiseen ruoantuotantoon. Ruokapula nostaa ruoan hintaa.
”Maisemanhoito on tärkeää, mutta silloin kun maailma huutaa ruokaa, kannattaisi mieluummin tukea ruoan tuottamista. Sitä varten koko tukijärjestelmä on aikanaan luotu”, Anne Kalmari painottaa.
Ruokaa täytyisi tuottaa mahdollisimman paljon ruokakriisin välttämiseksi
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heiluttaa kansainvälisiä viljamarkkinoita. Mustanmeren viljakehdosta Ukrainan ja Venäjän alueelta ei tällä hetkellä saada vietyä viljaa ulkomaille. Tämä on nostanut vehnän ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat ennätyskorkealle.
Arto Satosen mukaan isossa kuvassa maailmaa uhkaa ruokakriisi Ukrainan sodan vuoksi.
”Venäjän Mustanmeren sulun vuoksi viljaa ei pystytä toimittamaan Lähi-Itään ja Afrikkaan. Vaarana on, että tilanne johtaa köyhimmistä maista pakolaiseksi lähtemiseen”, Satonen toteaa.
Anne Kalmari on samaa mieltä, ja osoittaa syyttävän sormen kaupan alan suuntaan. Hän näkee, että kaupan keskusliikkeiden toimet tulevat vähentämään maataloutta Suomessa.
”Kauppa pakottaa nykyisellä tavalla toimiessaan suomalaiset syömään ruoan afrikkalaisten lasten lautaselta. Meillä on kyllä varaa maksaa muualta tuodusta ruoasta, mutta afrikkalaiselle lapselle ruoan hinta nousee niin kestämättömän korkeaksi, että seurauksena on mellakoita ja pakolaisuutta.”