Kuluttajat maksavat ruoasta kahden miljardin lisälaskun: ”Kaupat tekevät ennätystuloksia” – Miksi rahavirta yhä ehtyy matkalla maataloustuottajille?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
maataloustuottajien talousahdinko syvenee
Jo viime vuosi oli erittäin hyvä vähittäiskaupalle, ja alkuvuoden tulosennusteet ovat näyttäneet siltä, että kauppa tulee tänä vuonna tekemään erittäin hyvän tuloksen”, MTK:n Johan Åberg sanoo. © Vessi Hämäläinen
Maataloustuottajien talousahdinko on monen asian summa. Yksinkertaisimmillaan asiassa on kyse siitä, ettei tuotteesta saatu hinta korvaa nousseita tuotantokustannuksia.

Ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin arviolta 11 prosenttia, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT) 27. syyskuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Samalla kun ruoan hinta kaupoissa nousee kohisten, ja kuluttajat kiikuttavat kassoille yhä enemmän rahaa, ruoan tuottajat eli suomalaiset maatilat tuskailevat talousahdingossa lannoitteiden ja sähkön hintojen noustessa jatkuvasti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kuvailee maataloustuottajien taloudellista tilannetta hyvin vakavaksi.

”Emme ole modernilla ajalla olleet vastaavassa tilanteessa aikaisemmin. On todennäköistä, että talvella on nykyisillä ja ennustetuilla energianhinnoilla pahin vasta edessä.”

Suomessa on ollut vuosia, jolloin on ollut maanviljelyn näkökulmasta liian märkä tai liian kuiva vuosi, mutta näiden aikaisempien kriisien mittakaava on Åbergin mukaan ollut aivan toinen kuin se, jossa maatiloilla nyt eletään.

Rahavirta ehtyy matkalla maaseudulle

Ruokaan käytetään enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Vaikka kuluttaja ei seuraisi yksittäisten tuotteiden hintoja, kaupan loppulaskusta hintojen nousun huomaa.

”Suomessa vähittäiskaupan myynti on karkeasti arvioituna noin 16-17 miljardia euroa. PTT:n arvioima hinnannousu tarkoittaa, että kuluttajat käyttävät yhteensä noin kaksi miljardi aikaisempaa enemmän rahaa”, Johan Åberg sanoo.

Samaan aikaan MTK on laskenut, että vuoden 2022 tuoma kuluttajahintojen nousu on tuonut maatiloille lisää rahaa noin 500 miljoonaa euroa, mutta maatilojen yhteinen kustannusnousu liikkuu miljardin ja puolentoista miljardin välillä. Nouseva ruoan hinta ei siis riitä kattamaan maatilojen kustannuksia.

Eli kuluttajat käyttävät noin kaksi miljardia euroa enemmän ruoan ostamiseen, josta vain noin neljäsosa tulee tuottajille saakka. Puolitoista miljardia euroa jää teollisuuden ja kaupan välille jaettavaksi.

”Maatalous on siis tukevasti pakkasella, pahimmillaan ruoan nouseva hinta kattaa vain puolet tilojen kustannuksista.”

Vaikka kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, että maataloustuottajien talousahdinko uhkaa vakavimmillaan koko maan ruokatuotantoa, miksi raha sitten yhä jakautuu näin epäsuotuisasti?

”Jos kyynisesti vastaa, niin ainakin kaupat tekevät ennätystuloksia tänä vuonna. Jo viime vuosi oli erittäin hyvä vähittäiskaupalle, ja alkuvuoden tulosennusteet ovat näyttäneet siltä, että kauppa tulee tänä vuonna tekemään erittäin hyvän tuloksen.”

Moni maataloustuottaja on tänä vuonna joutunut toden teolla miettimään, kannattaako ruokaa enää lainkaan kasvattaa. Joka vuosi maatiloja lopettaa toimintansa, ja se kuuluu normaaliin rakennekehitykseen. Trendi on vuosikausia ollut laskeva, mutta sen kanssa on voitu elää.

Johan Åbergin mukaan nyt tilastoista voi nähdä, että maatiloista luopuminen on kiihtynyt.

”Lopettavia tilojakin vielä suurempi huolenaihe on se, että aloittavien tilojen lukumäärä on tullut todella paljon alas. Tällä hetkellä reilut sata tilaa vuodessa aloittaa toiminnan.”

Lue myös: Kaupan neuvotteluylivoiman suitsemiseksi työstetään lakiuudistusta – ”Kauppa pakottaa suomalaiset syömään ruoan afrikkalaisten lasten lautaselta”

Maatalouden kriisi

Parhaan hyllypaikan saamiseksi leikkeleiden valmistajien on tingittävä hinnasta, eikä siitä riitä jaettavaksi tarpeeksi tuottajille. Erityisesti lihatuottajat ovat ongelmissa tuotantokustannusten noustua rajusti. © Saara Peltola / LEHTIKUVA

Maataloustuottajien talousahdinko ilmi kyselyllä

Maataloustuottajien talousahdinko voidaan todentaa monista tilastoista. MTK teki helmikuussa jäsenilleen kyselyn, jonka vastausten perusteella yli puolella tiloista maksuvalmius on heikentynyt. Yli neljännes vastaajista kertoi maksuvalmiutensa heikentyneen voimakkaasti.

Johan Åberg kertoo, että MTK on lokakuun alussa lähettämässä uuden kyselyn, jotta nähdään, miten tilanne on tämän vuoden aikana muuttunut.

”Mutta valistunut arvaukseni nyt ennen kyselyn lähettämistä on, että tilojen maksuvalmius on entisestään heikentynyt. Sen voi päätellä sekä tuotantopanosten kallistumisesta ja tuottajahintojen kehittymisestä sekä tietysti myös niistä yhteydenotoista, joita on tullut.”

Åbergin mukaan myös maatilojen luottojenhoidon ongelmat ovat kasvussa.

”Vuosikausien ajan maatilojen luottojenhoito on ollut paremmalla tolalla kuin yrittäjillä keskimäärin, mutta tämäkin on nyt kääntynyt päinvastoin.”

Lue myös: Milloin viimeinen lihatila sulkee ovensa? Maatalouden kriisi syvenee – Ruoantuottajien neuvotteluvoima on olematon voittoa tekevän kaupan rinnalla

Maatalouden kriisi.

Vain saappaat ovat jäljellä Taamarlan tilan sikalassa. Rautakärjet suojasivat liki satakiloisten sikojen liikuttamisessa. © Tommi Tuomi

X