Maksaako Kreikka velkansa? Tuskin ainakaan ajoissa, sanoo taloustieteilijä: ”Helpointa olisi antaa velka anteeksi”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kreikan kriisi
© iStock
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman ei usko siihen, että Kreikka pystyy lyhentämään velkojaan aikataulussa.

Elokuun 20. päivä oli historiallinen: Kreikan kahdeksan vuoden hätärahoitus päättyi, ja nyt maan pitäisi tulla toimeen omillaan.

Holtittomasti velkaantuneen Kreikan talouskriisi uhkasi jopa kaataa euron 2010-luvun alussa. Muut euromaat, Euroopan keskuspankki ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF tukivat Kreikkaa, jotta se ei romahtaisi ja vetäisi koko Eurooppaa mukanaan.

Raju säästökuuri syöksi maan lamaan, ja kreikkalaiset kärsivät. Nyt Kreikan pelastusohjelma on ohi, mutta säästökuuri jatkuu.

Useat mediat ovat uutisoineet, että Kreikka ”seisoo nyt omilla jaloillaan” – mutta pääseekö se eteenpäin?

Seura kysyi Aktian pääekonomistilta Heidi Schaumanilta, mistä Kreikan ongelmat johtuvat ja kuinka niistä voi selvitä.

Miltä Kreikan taloustilanne näyttää tällä hetkellä?

Kreikan luottoluokitus on parantunut hieman, ja talouden pitäisi kasvaa 2,3 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Hyvistä uutisista huolimatta Kreikan velkataakka on edelleen 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Onko tilanne hyvä vai huono?

”Kreikka irtaantui 20.8.2018 velkajärjestelyohjelmasta ja nyt sen julkisen talouden pitäisi pärjätä omillaan. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että Kreikka pystyisi tähän. Tavallisen kreikkalaisen näkökulmasta talous on kuitenkin edelleen huonossa kunnossa. Kulutus ei kasva, sillä kotimaista kysyntää ei ole riittävästi. Ihmiset tienaavat paljon vähemmän kuin aiemmin, vaikka maahan on syntynyt uusia työpaikkoja. Talouskasvu tulee lähinnä ulkomaankaupasta.”

”Yritykset eivät uskalla investoida Kreikkaan, sillä tilanne on todella epävarma. Tavalliselle kreikkalaiselle tilanne on yhä vaikea, ja maan elintaso on huono. Menee vuosikymmeniä, ennen kuin tilanne muuttuu paremmaksi. Suunta on oikea, mutta maassa tarvitaan paljon muutoksia.”

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk onnittelee Kreikkaa hätärahoituksen päättymisestä.

Mistä Kreikan ongelmat johtuvat?

Maailmanlaajuinen talouskriisi sai alkunsa Yhdysvalloista vuonna 2007 ja levisi sittemmin Eurooppaan. Koko euroalue kärsi, mutta Kreikka kaatui ensimmäisenä. Miksi?

”Kun euroalue muodostui, markkinoilla ei hinnoiteltu valtioille todellista konkurssiriskiä, sillä euroalue katsottiin yhtenäiseksi talousalueeksi. Kreikka sai velkaa samaan hintaan kuin esimerkiksi Suomi, vaikka sen taloustilanne oli paljon huonompi. Jotkut maat ottivat paljon velkaa, eivätkä käyttäneet sitä järkevästi. Rahat katosivat johtajien taskuun. Kreikka on kohtalaisen korruptoitunut maa.”

”Lisäksi tavalliset ihmiset ja yrittäjät olivat vältelleet veronmaksua. Tällaisessa järjestelmässä on hyvin vaikea saada julkista sektoria toimimaan. Kuinka rahoittaa kouluja tai terveydenhuoltoa, jos ihmiset eivät maksa veroja? Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö kreikkalaiset tekisi työtä. Heillä on vain täysin erilainen järjestelmä, ja siitä pitää nyt pyrkiä eroon.”

”Nämä monimutkaiset ongelmat paljastuivat maailmalle Yhdysvaltojen finanssikriisin jälkeen. Kriisi levisi eri kanavia pitkin Eurooppaan, ja paljastui, että aika monen Euroopan valtion julkinen sektori on heikossa hapessa. Tämä ei ollut ainoastaan Kreikan ongelma.”

Kreikan talouskriisi

© iStock

Ovatko Kreikan säästötoimet liian tiukkoja?

Kreikka sai hätärahoitusta kaiken kaikkiaan 260 miljardia euroa. Rahoituksen ehtona oli ankara säästökuuri, jonka takia maa ajautui syvään lamaan. Olisiko Kreikan talous paremmassa kunnossa, jos siltä ei olisi vaadittu näin paljon säästöjä?

”Talous oli pakko laittaa kuntoon. Aina voi olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaita toimenpiteitä. Mielestäni oli hyvin vaikea nähdä mitään helpompia ratkaisuja. Helpointa olisi ollut antaa velka anteeksi. Suomessakin käydystä keskustelusta huomasi, että kukaan ei ollut valmis siihen. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut, että Suomi olisi maksanut Kreikan velat.”

”Tällä hetkellä Kreikassa yksityistetään satamia ja lentokenttiä. Tällaisia ratkaisuja on hieman helpompia tehdä kuin leikata julkisia menoja. En tiedä, kannattaako enää leikata. Uskon enemmän siihen, että asioita voi tehdä toisella tavalla. Esimerkiksi it-ratkaisujen avulla Kreikan hallintoa voi nykyaikaistaa.”

”Myös pankit pitäisi saada kuntoon, sillä ne ovat antaneet paljon luottoja, joita ei ole maksettu takaisin. Pankit uusivat olemassa olevia lainoja huonokuntoisille yrityksille, ja suurin osa niiden lainanantokapasiteetista menee tähän. Tämä on ollut ongelma jo pitkään Etelä-Euroopassa: konkurssiin hakeutuminen on hankalaa ja hidasta. Meillä Pohjois-Euroopassa prosessi on yksinkertainen, ja pankit uskaltavat toimia, jos näkevät, ettei yritys pysty hoitamaan lainojaan.”

Kreikan valtiovarainministerin pestistä eronnut Giánis Varoufakis kritisoi kansainvälistä mediaa: ”Eilen Kreikka astui 32 vuoden talouskuriin, vaikka samaan aikaan media juhli Kreikan talouskurin päättymistä.”

Miksi Islanti on noussut taloukriisistä mutta Kreikka ei?

”Islannin tilanne oli ihan erilainen. Sen julkisella sektorilla ei ollut mitään ongelmia. Ongelmana oli pari suurta pankkia, jotka kasvoivat niin valtavaa tahtia, että Islannin pankkivalvonta ei pysynyt perässä. Talouskriisi alkoi siis yksityiseltä puolelta. Perusasiat olivat kuitenkin kunnossa, sillä Islanti on avoin talous, jossa ei ole korruptiota ja jonka instituutiot toimivat. Jos maa on muuten hyvin hoidettu, sen on helpompi päästä jaloilleen.”

”Kreikan tilannetta voisi verrata ehkä Italiaan: sielläkin on tehoton julkinen sektori, ja julkinen velka jatkaa paisumistaan. Pankit ovat todella velkaantuneita.”

Pystyykö Kreikka maksamaan velkansa?

Kreikka on sitoutunut pitämään taloutensa ylijäämäisenä vuoteen 2070 asti. Vastineeksi se vapautettiin korkojen maksusta kymmeneksi vuodeksi ja velkojen takarajaa lykättiin. Kreikan pitäisi alkaa lyhentää velkojaan Suomelle 50 miljoonalla eurolla vuodessa heti vuodesta 2020 lähtien. Onko tämä mahdollista?

”Sanoisin, että maksamisessa tulee kestämään pidempään. Tässä ohjelmassa on realismia ja sinänsä on ihan mahdollista, että Kreikka pystyy tähän. Jos maailmantaloudessa kuitenkin koittaa pitkä matalasuhdanne, Kreikka on todella tiukilla. Ei mikään muukaan maa pärjäisi tällaisilla ehdoilla. Taloudessa pitäisi mennä pitkään todella hyvin, ja niin ei välttämättä käy.”

”Lyhennysajat ovat niin pitkiä, että on vaikea arvioida, milloin esimerkiksi Suomi saa omansa takaisin. Asiantuntijat ovat kiistelleet siitä, onko laina-aikojen pidentäminen järkevää, vai jääkö Kreikka ikuisesti velkoihin. Helpointa olisi antaa velka anteeksi, mutta poliittinen ilmapiiri ei ole valmis tähän. Muut EU-kansalaiset eivät suostuisi.”

X