Malmin kentältä häädetyt ilmailuyrittäjät eivät menetä uskoaan alaan: ”Tuoreille lentäjillekin tulee olemaan kysyntää”
”Ensin vietiin lentokenttä. Sitten tuli korona. Eihän tästä puutu enää kuin heinäsirkat ja karjarutto!” Malmin kentältä häädetyt ilmailuyrittäjät miettivät nyt, minne mennä.
Helsinki haluaa rakennuttaa Malmin kentälle asuntoja. Vain suojeltu kenttäterminaali ja lentokonehalli jäisivät muistoksi. Kuva: Pekka Suuronen
Näin raamatullisesti heinäsirkoista puhuu helsinkiläinen Mark Baker, joka on lentokoulu BF-Lento Oy:n koulutuspäällikkö.
Helsinkiläinen Baker on suljettavaksi suunnitellun Helsinki-Malmin lentoaseman vanhin ja ehkä tunnetuinkin toimija: moni ilmailusta mitään tietämätönkin on vuosien mittaan nähnyt usein hänen BF-logolla varustettuja koneitaan ilmassa.
Baker perusti lentokoulun Malmille vuonna 1969, jo 51 vuotta sitten.
Baker on pitänyt koulutustiloja ja toimistoa samassa pyöreän lentoaseman toimiston kolmannessa kerroksessa kaikki nämä vuodet.
Mutta nyt Helsingin kaupunki haluaa lopettaa lentotoiminnan Suomen vanhimmalla lentoasemalla, paaluttaa soisen alueen kalliisti täyteen betonia ja rakentaa kiitoratojen tilalle 13 500 asuntoa.
Vain Malmin lentoaseman vuonna 1937 valmistunut pyöreä terminaali ja lentokonehalli jäisivät muistoksi. Ne ovat Helsingin kaupungin suojelukohteita ja koko lentokenttäalue on kansainvälisen arkkitehtuuriyhdistyksen DoCoMoMo:n suojelukohde.
Armotta tilat tyhjiksi
Harrastelentotoiminta saa jatkua Malmilta vielä tilapäisesti jonkin aikaa, koska kenttä on ilmailuviranomaisten kartoissa yhä virallisena hätä- ja varalaskupaikkana. Sekin päättynee piakkoin.
Yrittäjille kaupunki ei armoa suonut. Useimmat Malmin kenttätilojen vuokrasopimukset irtisanottiin jo aiemmin ja rakennukset jäivät seisomaan tyhjillään, vaikka asuntorakentaminen päässee vauhtiin vasta vuoden-parin päästä.
Muiden Malmilla toimineiden ilmailualan yrittäjien tavoin Baker joutui nyt etsimään pikavauhdilla liiketoiminnalleen uutta paikkaa, ennen kuin olisi jäänyt kokonaan taivasalle.
Nummelassa uusi alku
Baker harkitsi mahdollisuuksia yrityksensä jatkamiseen lähiseudun kentillä Nummelassa, Hyvinkäällä, Kiikalassa ja Pyhtäällä.
Lopulta hän päätyi Vihdin kunnan Nummelaan, koska se on lähimpänä Bakerin suurinta asiakasryhmää, lentokoululaisia.
”Asiakkaani ovat pääosin pääkaupunkiseudulta. Heillä on tarkoituksena oppia lentämään eikä harjoittaa maakuntamatkailua”, Baker selittää.
BF-Lento päätti rakentaa Nummelaan niin ison lentokonehallin, että siitä riittää muillekin vuokrattavaksi.
BF-lento rakennutti Nummelaan uuden hangaarin, joka vihittiin käyttöönsä elokuussa. Kuva: Pekka Suuronen
Mutta kesken kevään rakennustöiden iski korona kuin salama kirkkaalta taivaalta. Lentoliikenne maailmalla pysähtyi kuin seinään, alalle iski massatyöttömyys kun sekä liikennelentäjiä että teknistä henkilökuntaa lomautettiin ja irtisanottiin kaikkialta.
Nyt elokuussa, kun 900 000 euroa maksanut lentokonehalli vihittin käyttöönsä, maailma on jo hivenen toisen näköinen ja lentoliikennekin ainakin rahtipuolella vilkastuu.
”Kyllä ammattilentäjiä vielä tarvitaan. Ihminen on päässyt matkustamisen makuun, ei se koronaan lopu. Vähän taukoa tähän nyt voi tulla”, Baker uskoo.
”Lisäksi kysyntää on tällä hetkellä valmistuneista lentäjistä ambulanssi-, liikelento- ja rahtipuolella.”
Kiikalakin saa osansa
Kun kaikki lentäminen Helsinki-Malmilta loppuu, BF-Lento alkaa pitää Nummelaa päätukikohtanaan.
Mutta toisin kuin Malmilla, jonka tilat ja varustus riittivät kaikkeen toimintaan, vastedes lentokoulut eivät enää pysty operoimaan enää yhden kentän varassa.
Niin sanotut läpilaskut eli lentoonlähdön ja laskeutumisen harjoitukset BF-lento joutuu tekemään turvallisuussyistä Salon Kiikalan lentokentällä, koska Nummelan kentän ympärillä alkaa olla liikaa Vihdin taajaman asutusta. Kiikalassa on väljempää.
Kolmas koulutuspaikka on Finavian ylläpitämä Turun kansainvälinen lentoasema. Tämä on auki vuorokauden ympäri.
Lentokoulut tarvitsevat Turkua yölentokoulutukseen, koska siellä on lentokentän lähestymis- ja kiitotievalot. Ne mahdollistavat lentotoiminnan yöllä ja huonommissa sääolosuhteissa. BF-Lennolla on myös Turussa lentokonehalli ja koneita.
Lentonäytöskausi pääsi alkamaan vasta elokuussa Vesivehmaalta. Kuva: Erik Tiessalo
Ilmailijoilla tarvetta
Usko ilmailuun, harrasteena tai intohimona, ei silti sammu, vaikka alan ihmisten pyhiinvaelluskohde Malmi lopetetaankin.
Gun Gustavsson on BF-Lennon toimitusjohtaja ja Malmin lentoaseman päällikkö niin kauan kuin Malmilla vielä lennetään.
Hän on toiveikas.
”Kukaanhan ei koronasta tiedä, mutta usko elämän jatkumiseen pitää olla,” hän sanoo.
Ahkera opiskelija pystyy saamaan yksityislentäjän lupakirjan alle puolessa vuodessa. Ultrakevyisiin koneisiin pääsee pilotiksi lyhyemmillä kursseilla.
Ammattilentäjäksi kouluttautuminen työn ohella vie pari vuotta, eli nyt aloittavat oppilaat valmistuvat joka tapauksessa erilaiseen tilanteeseen.
”Elämä on vuonna 2022 varmaan eri mallilla kuin nyt”, Gustavsson uskoo.
Samaa sanoo Mark Baker.
”On myös nähty, että lentoyhtiöillä on trendi ja halukkuus nuorentaa lentäjäkuntaa. Tuoreille lentäjillekin tulee olemaan kysyntää.”
Purjekone ulos Kymin ilmailukerhon hallista. Pian mestarilentäjä nousee virtausten mukana taivaalle. © Tommi Mattila