Miksi huligaanit tärvelivät Mannerheimin muistolaatan Pietarissa?
Kesäkuussa paljastettu ja viime viikolla poistettu Mannerheimin muistolaatta kertoo venäläisten ristiriitaisesta suhteesta suomalaismarsalkkaan.
Venäläiset muistavat 1867 syntyneen C.G.E. Mannerheimin 30-vuotisesta urasta Venäjän keisarillisessa armeijassa. Hän taisteli Venäjän ja Japanin välisessä sodassa 1904–1905 ja ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1917. Kesäkuun 16. päivänä paljastettu ja 13. lokakuuta kohun ja tihutöiden jälkeen poistettu Mannerheimin muistolaatta oli Zaharevskaja-kadulla sotilasinsinööri-instituutin seinällä. Kun Mannerheim palveli keisarin ratsuväkirykmentissä, samassa talossa oli rykmentin henkivartion kirkko ja alueella sotilaiden kasarmeja.
Laattahuligaanit
Muistolaattaa vastaan hyökkäsivät erityisen voimakkaasti kommunistit ja kansallisbolševistinen Toinen Venäjä -puolue, joka piti laattaa fasistien tekosena. Puolue lupasi kotisivuillaan harjoittaa ilkivaltaa muistomerkkiä vastaan niin kauan, että se poistetaan. Puolue tuhosi muistomerkkiä useaan kertaan kirvein ja maalitöhryin, kunnes laatan pystyttänyt seura vei sen museoon.
Monet venäläiset katsovat Mannerheimin auttaneen natsi-Saksaa 800 000 ihmisen kuolemaan johtaneessa Leningradin piirityksessä 1941–1944. ”Muistomerkin pystyttäjät loukkaavat piiritettyjen muistoa”, julisti Toinen Venäjä -puolue ja luonnehti Mannerheimia ”yhdeksi piirityksen organisaattoreista”.
Kunnianosoitus
Pietarin sotahistoriallinen seura suunnitteli jo kesällä 2015 Mannerheimille muistolaattaa, mutta paljastaminen venyi viime kesään. Paljastustilaisuudessa olivat muun muassa seuran puheenjohtaja, kulttuuriministeri Vladimir Medinski ja sittemmin eronnut presidentinhallinnon päällikkö Sergei Ivanov.
Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan Mannerheim-museon ulkomaalaisista kävijöistä suurin osa on venäläisiä. Myös itse presidentti Vladimir Putin on osoittanut kiinnostusta ja kunnioitusta Mannerheimia kohtaan Suomessa käydessään: hän laski kukkia Mannerheimin haudalle 2001.