Nopeimmat tienaajat Mänttä-Vilppulan sekavassa ilmailupuistohankkeessa – Miksi Finsilva ei paljasta omistuskuvioitaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mänttä-Vilppulan omistaman Sassin pienlentokentän alueelle pitäisi nousta iso ilmailu- ja yrityspuisto.
Mänttä-Vilppulan omistaman Sassin pienlentokentän alueelle pitäisi nousta iso ilmailu- ja yrityspuisto. © ruutukaappaus lakeside airpark
Salaperäisen rahastoyhtiön omistama Finsilva ehti sopia metsäkaupoista Mänttä-Vilppulan ilmailupuistolle, ennen kuin hanke jumiutui hallintovalituksiin.

Mänttä-Vilppulan sekavassa Lakeside Airpark –hankkeessa yksi hyötyjä näyttää olevan varma.

Seurankin uutisoimassa kiinteistökehityshankkeessa kuntaan nousee 250 miljoonan euron yritys- ja loma-alue lentoasemineen ja kylpylähotelleineen.

Tätä varten kaupungin on kuitenkin ostettava metsäyhtiö Finsilvalta 120 hehtaaria metsää kolmella miljoonalla eurolla, ja esisopimus kaupoista on tehty.

Maat pitäisi aikanaan luovuttaa kaupungin ja kansainvälisten sijoittajien hankeyhtiölle. Ilmailupuiston valmistelusta on kuitenkin valitettu hallinto-oikeuteen, joten Finsilvan metsäkauppojen toteutuminen voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen.

Finsilva on Metsäliiton peruja

Finsilva on Suomen suurimpia metsänomistajia. Yhtiö syntyi 2000-luvun alussa Metsäliiton ja sen tytäryhtiö M-Realin omistamien metsien ympärille ja sen omistajiksi tulivat edellisten lisäksi henkivakuutusyhtiö Suomi sekä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto eli MTK.

Sittemmin yhtiön osake-enemmistö on päätynyt Luxemburgiin Dasos Capital -nimiselle sijoitusrahastolle.

Myyjälle hyvä kauppa

Mänttä-Vilppula on salannut ilmailupuistohankkeensa asiakirjoja liikesalaisuuksiin vedoten, ja kieltänyt kuntapäättäjiä puhumasta niistä.

Ensimmäisen vaiheen metsäkauppojen esisopimukset on kuitenkin julkaistu.

Niistä paljastuu erikoinen yksityiskohta: vuonna 2015 tehdyt maaperätutkimukset. Kaupunki hankki tuolloin itselleen Keurusselän rannalla sijaitsevan, paperiyhtiöiden metsänlannoituslentoja varten rakennetun sorapintaisen Sassin pienlentokentän.

Tutkimusten mukaan maaperä oli osin pilaantunutta ja saattaa vaatia toimenpiteitä.
Finsilvan ja kaupungin välisessä esisopimuksessa todetaan, että myös metsäalueella voi olla pilaantunutta maata.

Mutta vastedes tämä ei olisikaan myyjän, vaan kaupungin ongelma. Sopimusehtojen mukaan kaupunki vastaisi kauppojen jälkeen kaikista ympäristövelvoitteista sekä ympäristöhaittoihin ja korvauksiin liittyvistä riskeistä riippumatta siitä, milloin, miten ja kenen takia ne ovat syntyneet.

Kolmen miljoonan euron kaupassa myyjät saisivat paitsi hyvän hinnan metsästään, myös pääsisivät kokonaan eroon alueen ympäristöriskeistä.

Metsä-Serlan ja M-Realin tehtaiden mahdollisesti pilaaman maan kaikista puhdistuskustannuksista vastaisi kaupunki, myyjän eli Finsilvan sijaan.

Finsilva ja kaupunki ovat tehneet esisopimuksen, jossa todetaan, että myös metsäalueella voi olla pilaantunutta maata. 

Finsilva ja kaupunki ovat tehneet esisopimuksen, jossa todetaan, että myös metsäalueella voi olla pilaantunutta maata.  lentopaikat.fi

Taustalla

1. Mänttä-Vilppula päätti vuodenvaihteessa suurhankkeestaan, Lakeside Airparkista. Sassin pienlentokentän ympärille nousisi siinä 250 miljoonan euron yrityspuisto, asuntoja, luksushuviloita omalla lentokoneparkkipaikalla sekä runsaasti matkailupalveluita.

2. Kunta valitsi hankkeen toteuttajaksi italialaisen Francesco Osannan yhtiöineen. Hän lupasi hankkia ilmailupuistolle sata miljoonaa euroa luxemburgilaisilta sijoitusrahastoilta. Rahoituksen yksityiskohdat ovat kunnan mukaan liikesalaisuuksia, mutta se vakuutti että kunnan taloudelliset vastuut jäävät pieniksi.

3. Seura, Yle ja Aamulehti kertoivat helmikuussa, että Osannan yritysrypäs koostuu vähävaraisista pöytälaatikkoyhtiöistä, eikä se ole toteuttanut ainuttakaan vastaavaa jättihanketta. Osanna on lupaillut miljoonarahoitusta myös Luumäelle ja Tahkolle eri matkailuhankkeisiin.

4. Juttujen jälkeen kuntalaiset tekivät Mänttä-Vilppulan päätöksentekotavoista kolme valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Ilmailupuiston rakennustöiden piti alkaa kesällä, mutta nyt ne todennäköisesti viivästyvät oikeuskäsittelyn ja koronaepidemiankin takia.

Finsilvan outo ketju

Mainion kaupan tekijät eli lopulliset hyötyjät eivät ole täysin selvillä. Finsilvan vähemmistöomistajat MTK, Metsäliitto ja eläkeyhtiö Ilmarinen ovat toki tiedossa. Sen sijaan 50,1 prosenttia yhtiöstä omistaa Luxemburgiin perustettu Dasos FS Investment II S.a.r.l.

Tämän yhtiön omistus on ketjutettu useiden muiden luxemburgilaisten yhtiöiden läpi siten, että lopullinen omistaja on sikäläinen alarahasto Dasos Timberland Fund II.

Rahasto ei kuitenkaan omista yhtiöketjusta kuin alle puolet. Ketkä siis omistavat enemmistön luxemburgilaisyhtiöistä ja sitä kautta yli neljänneksen Finsilvasta sekä Mäntän metsistä?

Dasos Capital ei suostu kertomaan muuta kuin että omistajat ovat “institutionaalisia sijoittajia”, jotka ovat mukana myös Timberland II -rahastossa.

Miksi omistus salassa?

Yhden vihjeen antaa Finsilvan hallituksen kokoonpano. Hallitukseen on nimitetty Peter Immonen, joka tunnetaan Cargotec-miljardööri Ilkka Herlinin varainhoitajana.

Myöskään Peter Immonen ei suostu kertomaan Seuralle, ketä tai keitä hän hallituksessa edustaa.

“Finsilvan ainoa intressi on alueen myynti hyvään hintaan. Tästä syystä en näe tarvetta tarkemmin avata omistuskuvioita”, Peter Immonen vastaa sähköpostilla.

Immonen tosin kertoo Finsilvan omistajien olevan vain “pääosin” instituutio-omistajia.

Hän sanoo myös Mänttä-Vilppulan hankkeen olevan ”ihmeellinen” ja metsäkaupan ”tuskin edes toteutuvan”. Mikäli kauppa kuitenkin toteutuu, Luxemburgin ja Suomen salassapitopykälät pitävät huolen siitä, että yleisö ei saa tietää, ketkä kaikki siitä hyötyivät suoraan tai välillisesti.

Tienaaja pysyy piilossa

Luxemburgissa sijoittaja saa olla rauhassa: siksi niin Lakeside Airparkin kuin Dasos-rahastonkin taustavoimat viihtyvät siellä.

Seura kertoi helmikuussa Mänttä-Vilppulan hankkeen rahoitusta järjestelevän italialaisliikemies Francesco Osannan taustoista. Miehen yhtiöiden varoista saati niiden alkuperästä on mahdotonta saada selkoa.

Osanna ja kaupungin johto ovat korostaneet, että Osannan rooli on vain järjestää rahoitus. Varoja piti saada tuntemattomalta luxemburgilaiselta rahastolta, joka sijoittaisi ilmailupuistoon sata miljoonaa euroa. Rahaston nimi, hallinnoija ja omistajat ovat salaisuus – samoin rahoituksen ehdot.

Edullisen verotuksen ja tiukan salassapidon Luxemburgiin on rekisteröity loputtomasti sijoitusrahastoja.

Näistä eduista on nauttinut myös Mänttä-Vilppulalle metsää kauppaava Dasos Capital. Vuonna 2017 kansalaisjärjestö Finnwatch raportoi sen Timberland I -rahaston kiertävän veroja Luxemburgiin perustettujen yhtiöiden avulla. Suomen valtion Finnfund oli yksi rahastoon sijoittaneista.

Raportti johti nokkapokkaan Dasosin, Finnfundin ja ulkoministeriön välillä. Valtio ja Dasos kiistivät verosuunnittelun. Finnfund tilasi väitettään tukevan lausunnon yritysjuridiikan apulaisprofessorilta Tomi Viitalalta Aalto-yliopistosta.

Vuonna 2019 Dasos Capital joutui myöntämään, että myös veronviranomaiset pitivät järjestelyä veronkiertona.

Dasos Capitalin nettisivut.

Dasos Capitalin nettisivut. Ruutukaappaus

Lue myös: Näin Mänttä-Vilppula kiitti mediaa Osanna-bisnespaljastuksista: haukkuu valehtelusta, vihjaa oikeustoimista ja kovistelee valtuutettuja

X