Markku Kuisma: Lainaa, vaihda, varasta ja pidä visusti itselläsi – siinä yleispätevä tunnuslause talouden läpimurron valmistelun vuosikymmeniltä

Pyydettiin puhumaan Suomen talouden nousun syistä vuoden 1918 jälkeen. Puheesta olisi tullut hävettävän lyhyt. Vain yksi sana: vientikartellit.

Metsäfirmat tunkeutuivat maailmanmarkkinoille kesällä 1918 perustetut sellu- ja paperikartellit kärkenään. Siitä lähti teollinen nousu, jota kesti samalla kaavalla 1980-luvulle.

Yhteistyö oli voimaa, keskinäinen kilpailu tiedettiin tappavaksi. Näin tiivistyi suomalaisen vientiteollisuuden talousoppi. Ja mikä ettei, yhteistyökyky on havaittu koko ihmislajinkin menestyksen salaisuudeksi.

Hyi olkoon noita lähihistoriamme firmoja

Pitkä versio nousun syistä vaatii kartellien vierelle protektionismin eli oman tuotannon suojelun. Tärkeää oli lisäksi valtion vahva rooli suurteollisuuden synnyssä.

Väkevä annos taloudellista nationalismia ja vientiä suosiva valuuttapolitiikka maustavat keitoksen.

Maistuu ideologisesti epäkorrektilta. Hyi olkoon noita lähihistoriamme yrittäjäsankareita, firmoista puhumatta. Kaikki kauniit ja suuret – Kone, Nokia, UPM edeltäjineen ynnä muut – ovat kasvaneet komeuteensa kotimaisten ja eurooppalaisten kartellien kyydissä.

Ihan kuin taloushistoria nauraisi meille globaalin vapaakaupan ihastelijoille.

Muistetaan silti, ettei ole peilin vika, jos kuva ei ole kaunis. Todellisuus vastaa harvoin haaveitamme.

Suomea ei kannata sättiä

Eikä kannata ryhtyä sättimään Suomea mätämunaksi. Kaikki taloudelliseen kukoistukseen kohonneet maat ovat vuorollaan käyttäneet samoja keinoja.

Vai luuleeko joku, että Britannia nousi 1800-luvun alussa maailmantalouden johtoon vapaakaupalla ja liberalismilla? Ei todellakaan.

Keinoina olivat reipashenkinen protektionismi, jonka hengessä kiellettiin esimerkiksi tekniikan ammattilaisten maastamuutto, ja sotalaivasto, jolla avattiin vieraat markkinat.

Yhdysvallat toimi samoin tavoin Britannian ohi huipulle edetessään. Nyt se haukkuu Kiinaa vapaamielisistä teknologia- ja tekijänoikeuslainoista. Oma vasikka-aika unohtuu autuaasti itse kultakin.

Lainaa, vaihda, varasta ja pidä visusti itselläsi – siinä yleispätevä tunnuslause läpimurron valmistelun vuosikymmeniltä.

Yhdysvallat on horjuva jätti

Vapaakaupasta paasauksen aika tulee säännöllisesti sitten, kun oma teollisuus on kyllin vahva voitokkaaseen kilpailuun yli rajojen.

Britannian saarnavuoro alkoi 1850-luvulla. Yhdysvaltain vastaava vaihe oli väkevintä vuosisata myöhemmin.

Nyt nousussa on Kiina. Puheet ovat tutut.

Kiina kehuu vapaakauppaa sormet ristissä selän takana, horjuva jätti USA puolestaan rajoittaa kauppaa, patoaa EU-maiden vientiä ja sabotoi kehitysmaiden kasvuyrityksiä oman mahtinsa turvatakseen.

Hauskoja aikoja luvassa.

Kirjoittaja Markku Kuisma on historian professori Helsingin yliopistossa. Hän kolumnoi säännöllisesti Seurassa, aiemmat tekstit löydät täältä.