Masennuksesta on tullut kansansairaus ja ruuhkavuodet voivat alkaa jo pikkulapsena
Nuorten masennus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Löytyykö syy siitä, että elämä on niin hektistä jo pienestä pitäen, Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto pohtii.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Miten suomalaisilla menee? Yksilötasolla siitä riittäisi kerrottavaksi yli viisi miljoonaa erilaista tarinaa.
Isomman kuvan saadakseen pitää kääntyä tilastojen puoleen. Viime vuonna eräässä suomalaistilastossa tapahtui mielenkiintoinen käänne. Mielenterveyden häiriöt nousivat kaikkein yleisimmäksi sairauspäivärahan syyksi ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien.
Niistä kirjattiin jo lähes viisi miljoonaa sairauspäivärahapäivää koko vuoden 2018 aikana. Mielenterveyssyistä masennus on selvästi yleisin, seuraavana tulevat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt – molempien määrä on kasvussa. Tämä tuo uuden haasteen myös kollegoille ja esimiestyöhön.
Näitä tilastoja tarkkailevat työkseen mm. työeläkeyhtiöt. Varman taustatilaisuudessa selvisi, että joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 20 000 suomalaista. Karkeasti jaoteltuna kolmasosa heistä kärsii jonkinlaisista mielenterveyshäiriöistä ja heistä kolmasosa on alle nelikymppisiä.
Vuonna 1987 syntyneistä naisista joka kolmas on saanut jonkinlaista psykiatrista hoitoa elämänsä aikana. Onko suomalaisten mielenterveys sitten paljon heikommalla tolalla kuin aiemmin? Ei välttämättä. Suomalaiset ovat yhä terveempiä ja työkykyisempiä.
Mielenterveyshäiriöt otetaan herkemmin puheeksi kuin aiemmin, joten sen vuoksi niitä myös diagnosoidaan enemmän. Nuorilla varsinaiset käytöshäiriöt ovat vähentyneet, mutta masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet.
Löytyykö syy siihen yksinkertaisesti siitä, että elämä on niin hektistä jo pienestä pitäen? Aiemmin ns. elämän ruuhkavuosiksi kuvattiin aikaa, jolloin elät lasten koulun, harrastusten ja oman työn aiheuttamassa kiireessä.
Nykyään kiire voi alkaa jo ennen kouluikää. Kun ennen leikittiin pihalla, niin nykyisin pikkulapsilla voi olla säännöllisiä harrastuksia eri paikoissa lähes viikon jokaiselle päivälle. Kun lapsi saa kännykän, hektisyys ja sosiaalinen paine vain kasvavat. Teini-iässä somekuvien vertailu on kovaa ja WhatsApp-ryhmäkeskusteluihin voi tulla satoja viestejä yön aikana.
Aikuisena omia lapsia yritetään saada yhä varttuneempina, jos niitä ylipäänsä toivotaan. Silloin omat vanhemmat voivat olla jo kovin iäkkäitä. Hoitotuen sijaan voi joutuakin huolehtimaan myös heistä.
Voidaankin alkaa puhua jo megaruuhkavuosista. Ainakin kiireeseen on ehtinyt totutella.