Mauno Koivisto oli myös rakastava aviomies ja isä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Jorma komulainen/om-arkisto
Presidentti Mauno Koivisto rauhoittui Tähtelässä, pelasi lentopalloa ja kulki parsituissa sukissa. Hän rakasti perhettään ja purki stressin halonhakkuuseen. Koivisto ei itse asiassa koskaan halunnut päätoimiseksi poliitikoksi, mutta politiikka valitsi hänet – monen iloksi.

Perhe on paras

Mirjam Salo/OM-arkisto

Koivistojen perhe-elämä oli onnellista, tässä koko perhe kesäretkellä Kirkkonummella, Upinniemessä kesällä 1970.

Tellervo ja Mauno Koivisto tunsivat toisensa 66 vuotta, naimisissa he olivat 64 vuotta. Tellervo Koiviston alkuvuodesta ilmestyneissä muistelmissa on paljon umpirakastuneen nuorenparin kirjeenvaihtoa. Lokakuussa 1951 Tellervo kirjoitti Maunolle.

…Lisäksi jäi mieleeni, että sanoit auto-asemalla: ”Ole uskollinen” ja mietin mahtaako olla uskottomuutta jos olisin mennyt sinne erään meikäläisen daamina ja ollut hänen kanssaan kello neljään aamulla. Suurin piirtein olisin ollut uskollinen, mutta pientä flirttailua tuskin olisi voinut välttää… Älä anna minun hetken mieliteoilleni mitään merkitystä. Rakastan Sinua ja se riittää. Jos joskus tulee olemaan toisin, sanon sen hyvissä ajoin….

”Sellaista tilannetta ei ole tullut. Hän on harvinaisen hienotunteinen mies. Jos hän jostakin syystä ärähtää, heti perään tulee kolme anteeksipyyntöä ”, Tellervo Koivisto sanoi Seuran haastattelussa tammikuussa.

Tähtelän rauhassa

Kalle Kultala/OM-arkisto©

Koivistot hankkivat Inkoosta vuonna 1970 Tähtelän tilan, josta tuli perheelle tärkeä tukikohta. Sinne he vetäytyivät presidenttikaudellakin niin usein kuin mahdollista, jopa Naantalin Kultarannasta.

Yhden rajoituksen Tellervo Koivisto kertoi aikoinaan vaatineensa Tähtelän pihapiirille. Sinne ei saanut rakentaa lentopallokenttää.

Nyt Tähtelän omistaa pariskunnan tytär Assi perheineen ja remontoi sitä parhaillaan. Tellervo Koivisto kertoi Seuran haastattelussa tammikuussa, ettei hän puutu tyttärensä perheen remonttiin tai suunnitelmiin, mutta silloin kun hän tietää, että Tähtelässä puuhastellaan, hän soittaa sinne ja kyselee, että mitäs sinne kuuluu.

”Vielä viime vuonna vietimme Tähtelässä melko säännöllisesti viikonloput. Viime kesänä en enää pystynyt pihatöihin, voimani yksinkertaisesti loppuivat. Istutin tosin syksyllä tulppaanisipulit ja vähän haikeana mietin ensi kevättä, kun ne kukkivat.”

Koko kansan Manu

Voittajan on helppo hymyillä. Mauno Koivisto valittiin 1982 Suomen tasavallan presidentiksi 58-vuotiaana. Koivisto oli komea mies, jonka hiusten otsakiehkurasta oli tullut jo tuolloin tavaramerkki. Kun Helsingin Sanomien poliittinen pilapiirtäjä Kari Suomalainen piirsi pilakuvaan pelkän otsakiehkuran, kaikki tiesivät, kenestä oli kysymys.

Suosion taustalla oli myös vaimo Tellervo Koivisto, joka hauskasti kertoi pariskunnan yksityiselämästä, muun muassa presidentin parsituista sukista. Ei ihme, että Mauno Koivistosta tuli koko kansan Manu, vaikka alun perin hän ei halunnutkaan ryhtyä päätoimiseksi poliitikoksi.

Ei mikään Kekkos-setä

© Kari Santala/OM-arkisto

Mauno Koivisto painotti presidenttinä hyviä naapurisuhteita, mutta myös sitä, että pitää olla hyvät suhteet kaikkiin muihinkin maihin.

Koivisto kävi Ruotsissa pian presidentiksi tulonsa jälkeen. Tukholma kylpi alkukevään auringossa, kun Koivisto ajeli yhdessä Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan kanssa pitkin kaupungin katuja.

Kaarle Kustaalla ja Koiviston edeltäjällä Urho Kekkosella oli erityisen lämmin suhde. Kaarle Kustaa muisteli äskettäin SVT:n haastattelussa, kuinka tutustui Kekkoseen.

”Minä olin tietysti siihen aikaan nuori. Ja hänellä oli 25 vuoden ura valtionpäämiehenä… Hän kävi täällä Ruotsissa usein, eri yhteyksissä, myös perheemme erilaisissa tilaisuuksissa, iloisissa ja surullisissa tilaisuuksissa. Hänestä tuli myönteisessä mielessä hahmo, me kutsuimme häntä perheessämme Kekkos-sedäksi. Kylään ei tullut presidentti, vaan setä Kekkonen!”

Mauno Koivistosta ei tullut Kaarle Kustaalle toista setää, heidän suhteensa jäi muodolliselle, mutta hyvälle tasolle.

Ainoan lapsen liitto

© Jorma Pouta/OM-arkisto

Assi on vanhempiensa ainoa lapsi, joka syntyi 1957. Hän täyttää toukokuussa 60 vuotta. Tellervo Koivisto kertoo tuoreissa muistelmissaan, että he olisivat Maunon kanssa toivottaneet tervetulleeksi myös enemmän lapsia, mutta niitä ei vain kuulunut.

Assi Koivisto meni naimisiin opiskelutoverinsa Jari Komulaisen kanssa 1983. Myöhemmin pari erosi, ja Assi avioitui 1995 Heikki Allosen kanssa, joka on toiminut muun muassa Patrian toimitusjohtajana. Allosella on kaksi poikaa aiemmasta avioliitostaan, Assilla ei ole omia lapsia, joten Koivistot saivat Assin uuden avioliiton myötä kaksi bonuslapsenlasta.

Assi Koivisto toimii nykyisin Access Partners Oy:n toimitusjohtajana. Hän on vetäytynyt julkisuudesta eikä ole osallistunut esimerkiksi Linnan itsenäisyyspäivän juhliin.

Kyllä se siitä

© Kari Santala/OM-arkisto

Mauno Koivisto pyrki toiselle kaudelle presidentiksi 1988. Seura oli mukana Koivistojen ensimmäisellä matkalla kampanjatilaisuuteen. He tunnustivat junassa Helsingistä Turkuun, että uutuudenviehätys puuttuu toiselta kierrokselta.

”Vaalikampanjan lähtökohdat ovat nyt hieman toisenlaiset. Uskoakseni nyt on jäykempää, spontaanisuus on vähäisempää. Nyt ei ehkä ole yhtä iloista ja reipasta, uutuudenviehätys puuttuu”, Koivisto pohdiskeli.

Tämän toisen vaalikampanjan ohjelmajulistus alkoi manumaisella, kuuluisaksi tulleella lausahduksella: Kyllä se siitä.

Junamatkalla Koivisto mietti myös presidenttiviran stressaavuutta.

”Ei tämä ole stressaava virka, ei ollenkaan. Miksei se sitä voisi ollakin, mutta ei ainakaan minulle. Ei siinä määrin, että olisi painajaiseksi. Se helppaa, kun hakkaa halkoja välillä.”

Sikariportaan kutsu

© Pentti Vänskä/OM-arkisto

Mauno Koivisto oli intohimoinen lentopalloilija. Hänen harrastuksena alkoi jo jatkosodassa rintamalla 1943.

”Olin silloin jalkaväessä ja olimme rintaman takana vuoromme mukaisesti ja osallistuimme puolustuslaitosten rakennustöihin. Joku sitten toi lomalta tullessaan mukanaan pallon ja silloin ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan lentopallosta”, Koivisto on kertonut harrastuksestaan Lentopalloliitolle.

Ainoa joukkue, jossa hän on pelannut, on kuitenkin legendaarinen Sikariporras, jota hän oli itse perustamassa 1970. Peliveli Jaakko Estola, 98, kertoi Helsingin Sanomissa, millainen Koivisto oli pelaajana ja ystävänä.

”Hän ei koskaan moittinut ketään, mutta ei myöskään sietänyt, jos joku luennoi muille pelissä tehdyistä virheistä.”

Mauno Koiviston innoittamana myös nuoret alkoivat pelata lentopalloa.

Viimeinen valssi

© Hannu Lindroos/OM-arkisto

Mauno ja Tellervo Koivisto isännöivät Linnan juhlia 12 vuoden ajan. Koivistot uudistivat vieraslistaa niin, että mukaan pääsi yhä enemmän vuoden aikana meritoituneita urheilu- ja kulttuuri-ihmisiä. Koivistot myös poistivat Kekkosen aikana käytännöksi tulleen epävirallisen vieraslistan, niin sanotun adjutanttilistan, jonka kautta juhliin tuli sellaisia vieraita, joita presidenttipari ei ollut kutsunut.

Koivistot halusivat tuntea vieraansa ja tietää, millä kriteereillä kukin oli kutsuttu. Koivistojen juhlan kruunasi se, että mukana oli aina heidän tyttärensä Assi.

”Koivistoille oli suuri ilonaihe nähdä Assi prinsessana. Se nosti heidän tunnelmansa entisestään”, kertoo tietokirjailija Anne Mattsson, joka kirjoitti Tellervo Koiviston elämäkerran.

Vielä vuonna 2010 Koivistot tanssivat kristallikruunujen alla. Viimeisen kerran he osallistuivat Linnan juhliin 2012.

X