Mediaguru povaa: Vaalitalvi tuo Suomeen somemyrskyn – Verkkohäiriköiden bileet alkavat pian

Eduskuntavaalit ja EU-puheenjohtajuuskausi ovat sosiaalisen median häiriköille iloista aikaa. Kohta Suomessa päästään nauttimaan verkkoriehunnasta koko rahalla, kanadalainen asiantuntija uskoo.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eduskuntavaalit ja EU-puheenjohtajuuskausi ovat sosiaalisen median häiriköille iloista aikaa. Kohta Suomessa päästään nauttimaan verkkoriehunnasta koko rahalla, kanadalainen asiantuntija uskoo.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Korhonen

Lähes kaikissa Euroopan maissa on viimeaikaisissa vaaleissa nähty erilaista järjestelmällistä verkkovaikuttamista. Se voi olla teknisiä hakkerointi- tai häirintäyrityksiä, mutta enemmänkin tarkoituksella liikkeelle laskettuja huhuja, pahantahtoisia juorukampanjoita eri ehdokkaiden puolesta ja totuuden hämärtämistä ”vaihtoehtomediaksi” itseään kutsuvilla sivustoilla.

Viime viikolla Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo ilmoitti, että maan eduskuntavaaleja yritetään sörkkiä ulkopuolelta monin erilaisin konstein.

Tyyntä  myrskyn edellä?

Suomessa on parin vuoden ajan ollut suhteellisen rauhallista. Meillä verkossa on nähty lähinnä yksityisiin ihmisiin kohdistuneita koulukiusaamisen kaltaista törkeilykampanjoita ja yleistä öyhöttämistä.

Suomi on saanut valita presidenttinsä ja pikkupäättäjänsä rauhassa, ja ihan syystä. Meillä ei ole ollut mitään sellaista poliittista vallanvaihtotilannetta, mihin ulkomaisten eripuran lietsojien olisi tarvinnut tuhlata ruutia. Vielä.

”Olkaa onnellisia, että täällä on ollut vakaata ja rauhallista. Britannian Brexit-kampanjassa ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa niin monella oli niin paljon voitettavaa, että kaikki alan toimijat olivat liikkeellä kaikin keinoin”, sanoo kanadalainen mediaguru ja tietokirjailija Leonard Brody.

Siis ketkä?

”Valtiot, yritykset ja myös ihan omaksi huvikseen kaaoksen luomisesta nauttivat ihmiset ”, hän sanoo.

Joku laski hyötyvänsä äänestysten tuloksesta, toinen sai iloa kanssaihmisten huijaamisesta, jotkut firmat olivat mukana opettelemassa omien informaatiovaikutuskonstiensa tehoa.

Viestintäfirmatkin lähtevät trollausbisnekseen

Suomessa tällä viikolla konsulttiyhtiö KPMG:n tilaisuudessa vierailleen Leonard Brodyn mukaan ammattilaisia huhutehtailijoita on joka länsimaan sosiaalisessa mediassa enemmän kuin arvaammekaan, ja ne tulevat helpoimmin esiin vaalien aikana. Kyse ei kuitenkaan ole valtioiden trollitehtaista, vaan kaupallisista toimijoista.

Asiakastietoja keräävät yhtiöt, kuten Trump-vaalien aikaan kohuttu Cambridge Analytica, ovat vain yksi kyseenalaisin motiivein toimivista verkkopuuhailijoista.

”Viestintätoimistotkin ovat hakemassa uusia vaikutuskanavia tätä kautta”, Brody sanoo.

On yhtiöitä, jotka eivät kysele toimeksiantajan motiiveja tai rahanlähteitä, jos heitä pyydetään syöttämään kansalaiskeskusteluun tämän näkemyksiä.

Ihan sama, myötäileekö haluttu viesti Kremlin, äärioikeistopuolueen tai jonkun lainsäädäntömuutoksia lobbaavan suuryrityksen toiveita.

Vaaleissa ihmiset ovat valmiiksi väittelynhaluisia

Leonard Brody uskoo, että Suomessa törmätään ilmiöön väistämättä kevään 2019 parlamentti- ja EU-vaalien sekä EU-puheenjohtajuuden aikana. Samasta asiasta ovat varoittaneet muutkin: esimerkiksi virolaiset ennustavat kevään EU-vaaleihin vaikka mitä ilkeää kyberketkuilua.

”Vaalit ovat aina kaikille hämmentäjille mainio aika aktivoitua. Ihmiset ovat valmiiksi lämmenneet väittelemään asioista kärkevämmin, ja tarttuvat provosointeihin herkemmin kuin yleensä”, Brody sanoo.

Luultavasti ainakin ehdokkaiden persoonasta tai Suomen hoitamista EU-asioista tullaan näkemään somessa päättömiä väitteitä, solvaamista ja kiusaamiskampanjoita.

Riehunnalla ei välttämättä ole mitään suoraa tarkoitusta, paitsi yleinen hämmennyksen ja epäluulon aiheuttaminen.

”Sitä tehdään usein ihan vain siksi, että hämmentäminen on suhteellisen helppoa. Ammattilaiset haluavat kokeilla, mikä toimii missäkin maassa”, Leonard Brody sanoo.

Kriittisen ajattelun ja lukemisen taitoa tarvitaan

Jokaisen nettiherjauksen takana ei istu Venäjän, Kiinan tai Brysselin lobbareiden palkkaama someagentti. Silti jotkut näiden luomista piiloviesteistä lähtevät monistumaan ja vahvistumaan yksityisten hahmojen kautta.

Eikä viesti ole välttämättä lainkaan poliittinen, Brody muistuttaa. Vaalien siivellä se vain leviää paremmin, valmiiksi kuumentuneessa ilmapiirissä.

”Joku suosittu vauvabloggaaja, jolla on 100 000 seuraajaa, harvoin keksii täysin omasta päästään miksi vaikkapa jotain rokotetta pitää vastustaa. Mutta kun hänet saa uskomaan asiaan, hän voi hyvin tehokkaasti levittää sanaa ja vieroittaa monet seuraajansa muistakin rokotuksista.”

Brodyn mielestä tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. Sosiaalinen media on luotu ideoiden, aatteiden ja ajatusten vapaaseen levittämiseen.

”Se on sisältömarkkinointia, mutta yleisöllä on oikeus tietää kuka meille mitäkin uskomusta myy. Myyjän havaitsemiseen tarvitaan kriittisen ajattelun ja lukemisen taitoa, jota kannattaa opetella koko ikänsä.”

Ennen kuin levität uutista, käy läpi tämä muistilista:

1. Kysy aina, kenen etuja tämän tiedon jakaminen ajaa.
2. Kuka tai mikä on alkuperäinen lähde, joka on näin sanonut?
3. Katso, millaiset muut verkon toimijat jakavat samaa uutista – ovatko he oikeita ihmisiä vai keksittyjä hahmoja?
4. Löydätkö uutisen väitteille mitään vahvistusta mistään muualta?

 

X