Tuhansien arkea: Koulukyytiä ei korvata lapsen etävanhemmalle – Näin Meidän Matias -blogin isä Mika Ahonen sai Ylöjärven kunnan taipumaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Meidän Matias -blogia pitää pojastaan Mika Ahonen.
Erityislapsen isä, Meidän Matias -blogia pitävä Mika Ahonen on tottunut taistelemaan lapsiensa oikeuksien puolesta. Isän kanssa kuvassa hänen poikansa Matias. © Mika Ahosen kotialbumi
Lain mukaan kunnan täytyy kustantaa koulukyytiin oikeutetun lapsen kuljetukset vain hänen virallisesta kotiosoitteestaan. Sellaisia voi olla vain yksi, vaikka lapsi asuisi yhtä paljon molempien vanhempiensa luona.

Ylöjärveläisen neljän lapsen isän Mika Ahosen mitta tuli täyteen perjantaina 21. elokuuta. Hän kirjoitti vihaisen tekstin Meidän Matias -blogiinsa kahdessa kodissa asuvista lapsistaan, joista kaksi on oikeutettu koulukyytiin. Kunnan järjestämä taksi hakee nämä lapset äitinsä luota, mutta kun he ovat isällään, Ahonen joutuu itse kuljettajaksi.

Lain mukaan kunnan on kustannettava kuljetus lapselle, joka asuu koulusta yli viiden kilometrin etäisyydellä tai tarvitsee kyytiä muista erityisistä syistä.

Kunnalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää koulukuljetusta kuin lapsen virallisesta kotiosoitteesta. Sellaisia voi olla vain yksi.

Mika Ahonen huomautti Meidän Matias bloginsa kirjoituksessa, että kyse ei ole isän, vaan vuoroasuvien lasten oikeudesta:

Minä en tarvitse taksikyytejä vaan mun lapset.

Amandalla, 8, on oppimisvaikeuksia. Matias, 7, kärsii Leighin oireyhtymästä, joka on etenevä keskushermostosairaus. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, ja sairastuneet kuolevat yleensä pieninä lapsina.

”Matias elää jo yliajalla. Häneen ei yhteiskunnan tukia ei tarvitse käyttää pitkään”, Mika Ahonen sanoo.

Lasten vanhemmat asuvat molemmat alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Amandan oikeus koulukyytiin perustuu erityisen tuen päätökseen, Matiaksen vammaispalvelulakiin.

Meidän Matias -blogissa isä Mika Ahonen kertoo arjestaan erityislapsensa Matiaksen kanssa.

Matias Ahonen asuu vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. © Mika Ahosen kotialbumi

Ylöjärven kunnan yllättävä ehdotus

Isän ulostuloa edelsi kunnan edustajien kanssa pidetty palaveri, jossa Ylöjärvi tarjoutui järjestämään ensimmäisen luokan aloittavalle Matiakselle koulukyydin myös isän luota, mutta ei tokaluokkalaiselle Amandalle.

”Eihän siinä ole mitään järkeä, että taksi hakee Matiaksen ja minä lähden sen perään ajamaan itse Amandaa”, Mika Ahonen puuskahtaa.

Hän kieltäytyi tarjouksesta ja ilmoitti kuljettavansa itse molemmat lapset. Amandan kyyditsemisestä hänellä oli jo lukuvuoden verran kokemusta.

Ahosen perjantaista bloggausta seuranneena maanantaina asiat saivat uuden käänteen. Palataan siihen kohta.

Lasten koulumatkaedun tulkinta herättää arvostelua

Erolasten vuoroasuminen on nykyään entistä yleisempää. Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan alle 15-vuotiaista kahden kodin lapsista lähes 40 prosenttia asui yhtä paljon molempien vanhempiensa luona.

Viranomaisille toinen vanhemmista on kuitenkin aina lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Kun kasvatusvastuusta puolet kantavien ”etävanhempien” määrä on lisääntynyt, on myös kasvanut niiden lasten joukko, jotka menettävät kunnan tarjoaman koulukyydin vuoroviikoin – useimmat heistä isänsä luona asuessaan.

Nykyisen laintulkinnan on sinetöinyt Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisu vuodelta 2006. Siinä todettiin, ettei kunnalla ollut velvollisuutta myöntää oppilaalle koulumatkaetuutta isänsä luota. Erolapsen väestörekisteriin merkitty asuinpaikka oli äidin koti. Isä asui samassa kunnassa, mutta eri koulualueella kuin äiti.

Lasten ja vanhempien oikeuksia puolustavat järjestöt ovat arvostelleet käytäntöä. Vuonna 2018 asiaan perehtyi myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, joka selvitti lasten vuoroasumisen vaikutuksia sosiaaliturvaan ja palveluihin.

Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto ja Suomen Vanhempainliitto totesivat työryhmälle antamassaan lausunnossa koulukyydeistä näin:

KHO:n ratkaisun perustumista erityisesti vanhempien valitsemaan asumisjärjestelyyn on tulkittu oikeuskirjallisuudessa siten, että tuomioistuin tarkasteli oikeutta kouluetuuteen pikemminkin vanhempien kuin oppilaan oikeutena. Erityisen ongelmalliseksi koulukuljetuskäytäntö on muodostunut vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta.

Kaksi osoitetta mahdolliseksi?

Ministeriön asettama työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut muutosta lakiin raportissaan, mutta totesi, että kunta voi niin halutessaan järjestää koulukuljetukset laissa säädettyä laajemmin. Työryhmä perusteli muutosehdotuksen tekemättä jättämistä sillä, että sen kustannuksia ei voi laskea, koska vuoroasumisen laajuudesta ei ole tutkittua tietoa.

Vuoden 2019 alussa hallitus käynnistikin uuden, edelleen käynnissä olevan Kelan vetämän tutkimushankkeen, jossa selvitetään muun muassa vuoroasumisen yleisyyttä Suomessa.

Kun lapsenhuoltolakia uudistettiin vuoden 2019 lopulla, siihen kirjattiin siihen ensimmäistä kertaa vuoroasuminen. Se tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta kummankin vanhempansa luona.

Lakiuudistus ei kuitenkaan vaikuttanut etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin ja lapsilisän jakautumiseen. Samoin koulu määräytyy edelleen sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsella on virallinen asuinpaikka.

Tilanne voi kuitenkin muuttua pian. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on mahdollistaa eroperheen lapselle kaksi virallista osoitetta. Asia on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan niin löyhästi, että muutoksen todellista vaikutusta on vaikea arvioida.

Vuoroasumisetuuksien muutoksia koskeva poliittinen harkinta alkaa toden teolla vasta myöhemmin tänä syksynä, kun Kelan tutkimus on valmistunut.

Ongelma koskettaa tuhansia eronneita

Kuinka moni lapsi menettää oikeutensa koulukyytiin aina kotia vaihtaessaan? Virallista tietoa asiasta ei ole, mutta eri tietoja yhdistelemällä on mahdollista laskea karkea arvio.

Tilastokeskuksen mukaan 110 000 alle 15-vuotiasta lasta asuu kahdessa kodissa, ja heistä 38 prosenttia eli noin 40 000 asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona. Kouluikäisiä heistä on karkeasti puolet, siis noin 20 000.

Näin voidaan edelleen päätellä, että vuoroasuvilla kouluikäisillä lapsilla on noin 40 000 vanhempaa.

Seura pyysi Kelalta tietoa siitä, kuinka iso osa sen vielä julkistamattoman tutkimuksen kyselyyn vastanneista vanhemmista piti koulukuljetuksen puutetta ongelmana.

”Vastauksen ’lapsella ei ollut mahdollisuutta saada kunnan järjestämää kuljetusta kouluun lapsen toisesta kodista’ antoi 8-10 prosenttia vuoroasuvien kouluikäisten lasten vanhemmista”, kertoo tutkija Anneli Miettinen.

Näin voidaan arvioida, että koulukuljetuksen puute koskettaa Suomessa suunnilleen 3 200–4 000 vanhempaa sekä heidän vuoroasuvia lapsiaan.

Koulukyydin korvaamatta jättäminen etävanhemmille merkitsee heille taloudellista ja muuta rasitusta, joka heijastuu usein paitsi lapsiin, myös lähivanhempiin.

”Etävanhemmat pohtivat vastauksissaan muun muassa sitä, että mikäli koulukyyti järjestyisi myös heidän luotaan, lapsi voisi asua enemmän myös etävanhemman luona. Jotkut vastaajista toivat myös esiin sen, että mikäli koulukyydit järjestyisivät kauempaakin, heidän olisi mahdollisuus muuttaa nykyistä edullisemmalle asuinalueelle”, kertoo tutkija Hanna-Mari Heinonen.

Toisaalta Kelan kysely paljasti sen, että osa kunnista on järjestänyt koulukyydin myös etävanhemman luota. Vuoroasuvista kouluikäisistä lapsista 3-5 prosenttia oli kuljetettu kouluun myös siitä osoitteesta, missä he eivät olleet kirjoilla.

Tällainen käytäntö vallitsee ainakin Liperissä Pohjois-Karjalassa, tosin vain osittain. Kunta tarjoaa koulukyydin etävanhemman kotoa, jos se on sovitettavissa koulutaksien vakiintuneisiin reitteihin.

Vuoroasuvien lasten tilanne on puhuttanut viime vuosina myös suurten kaupunkien päättäjiä. Vantaalla ja Hämeenlinnassa on tehty valtuustoaloitteet koulukyytien kustantamisesta lasten molemmista kodeista, mutta kumpikaan ehdotus ei ole mennyt läpi.

Onnellinen loppu

Mika Ahosen puhelin soi maanantaina 24. elokuuta. Soittaja oli Ylöjärven kunnan edustaja, joka mainitsi ensin nähneensä Ahosen kirjoituksen Meidän Matias -blogissa ja kertoi sitten hyvän uutisen: kunta tarjoaisi koulukyydit molemmille lapsille myös isän luota.

Tilanne kääntyi siis Ahosen julkista purkausta välittömästi seuranneena arkipäivänä.

Molemmat lapset haettiin isänsä luona ensimmäistä kertaa kouluun torstaina 27. elokuuta. Samana päivänä Ahonen kirjoitti Meidän Matias -blogiinsa vuolaat kiitokset Ylöjärven päättäjille.

Toisaalta hän ymmärsi, että etuuden saamiseen vaikutti todennäköisesti hänen julkinen ulostulonsa. Hiljaisemman vanhemman olisi voinut käydä toisin.

”Erityislapsen isänä olen tottunut siihen, että mitään etuutta ei saa, jos sitä ei itse vaadi. Mutta silti jäin miettimään, miksi tätä päätöstä ei olisi voinut tehdä jo alun perin.”

Lue myös: Autistisen Nuutti-pojan ja Noora-äidin koskettava tarina: ”Hän on vain erilainen – erityinen”

Nuutilla todettiin lapsuusiän autismi. Diagnoosi oli helpotus, Nuutin äiti kertoo.

Nuutilla todettiin lapsuusiän autismi. Diagnoosi oli helpotus, Nuutin äiti kertoo. © Tommi Tuomi

X