Meteorologi Pekka Poutaa kiehtoo ilmastonmuutos: ”Elämme poikkeuksellista aikaa, joka vaikuttaa kaikkeen toimintaamme”

Pekka Poudan mielestä kaikkialle elämäämme vaikuttava ilmastonmuutos on jännittävin asia maailmassa tällä hetkellä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Päivän säätä osaamme ennustaa paremmin kuin ennen, mutta isoja muutostrendejä on vaikeampi arvioida”, Pekka Pouta sanoo.

Pekka Poudan mielestä kaikkialle elämäämme vaikuttava ilmastonmuutos on jännittävin asia maailmassa tällä hetkellä.
(Päivitetty: )
Teksti: Petri Korhonen

Nyt ei puhuta Tanssii tähtien kanssa -kisasta. Se on tietysti jännittävä ja itsensä likoon laittamisen paikka.

Mutta meteorologi Pekka Poudalle ammatillisesti eniten työhön ja tulevaisuuteen vaikuttava jännitysnäytelmä on ilmaston muuttuminen.

”Se vaikuttaa niin paljon kaikkeen toimintaamme tällä pallolla, välillisesti ja välittömästi, vaikkei sitä aina sillä tapahtumahetkellä heti huomaakaan”, Pouta sanoo ja kertoo esimerkkejä.

Euroopassa nähdyn pakolaiskriisin ja eri maanosiin vallanvaihdoksia tuoneen arabikevään takaa löytyy tilanteita, joissa asuinalueita on muuttunut elinkelvottomaksi sään tuomien vitsauksien takia.

Sadot tuhoutuvat kuivuuteen, nuorten tulevaisuus alkaa näyttää toivottomalta, syttyy sisällissotia, ja seuraukset näkyvät viiveellä Suomessa vastaanottokeskuksien täyttymisenä.

Pyörremyrskyjen suma iskee Kiinaan, ja sen seurauksena Suomeen tulossa oleva erä älylaitteita tai koneenosia huuhtoutuu konteissaan mereen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maailman tapahtumiin

Se, että teini-ikäinen lapsesi joutuu odottamaan uutta puhelintaan pitempään, ei tietenkään ole iso asia. Mutta varaosatilauksensa menettänyt konepajayrittäjä, jonka urakat seisovat, voi vaarantaa elantonsa – tai sinä voit joutua lomautetuksi.

”Onhan tämä poikkeuksellista aikaa. Ei ole oikein mitään sellaista maailman tapahtumaa, ettei taustalla näkyisi ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, Pouta kuvailee.

Siksi siitä on ihan jokaisen tärkeä tietää edes jotain.

Sää on eri asia kuin ilmasto

Nyt tullaankin tärkeään huomioon. Sää ja keli ovat eri asia kuin ilmasto.

Jatkuva sään vaihtelu on normaalia. Myös vuodet poikkeavat toisistaan, ja se on hyvin tyypilistä meikäläisissä oloissa. Emme oikeasti vielä tiedä tarpeeksi, missä vaiheessa ilmaston muuttuminen Suomessa on – ja pysähtyykö tämän hetken kehitys johonkin.

”Jo alan oppikirjoissa sanotaan, että Suomen ilmastoon kuuluu suuri sään vaihtelevuus. Yhtä hellekesää ei voi siksi tutkijan näkökulmasta pitää varmana ilmastonmuutoksen merkkinä. Ensi talven jäätilanne kertoo varmimmin vain ensi talven jäätilanteesta sillä hetkellä. Sen sijaan se, että jäätalvet ovat jatkuvasti keskimääräistä leudompia, kertoo siitä, että ilmasto on muuttumassa.”

Moni asia on tieteellisesti mitattu.

Ilmasto lämpenee, koska hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa. Valtaosa kasvusta johtuu polttoaineiden käytön aiheuttamista päästöistä: ajamme polttomoottoriautoilla, lennämme lentokoneilla ja lämmitämme asuntojamme polttamalla erilaisia palavia aineita.

Jos haluamme vaikuttaa lämpenemiseen, meidän täytyy tehdä käyttäytymisellemme tai käyttämällemme tekniikalle jotain.

Napajää kiehtoo Poutaa

Ilmastotutkimuksessa eletään Pekka Poudan mielestä nyt monessa kohtaa vielä kuvailevassa vaiheessa. Esimerkiksi napajäätiköistä tiedetään, paljonko ne menettävät tällä hetkellä jäätä. Se ei välttämättä tarkoita, että sama tilanne jatkuu tulevaisuudessa. Aina systeemin muuttuessa se voi alkaa käyttäytyä eri tavalla.

Poudan mielestä esimerkiksi Grönlannin ja Etelämantereen jääpeitteen muutoksia on kiehtovaa seurata.

”Kiehtova on ehkä väärä sana, mutta siinä ilmiössä on paljon sellaisia elementtejä, joilla on suurta merkitystä myös Suomen oloihin”, Pekka Pouta sanoo.

Hän itse sanoo seuraavansa IPCC:n eli kansainvälisen, hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin raportteja pysyäkseen kartalla. Ne toimivat pohjana valtioiden välisille neuvotteluille ja ovat ikään kuin jonkinlainen tiedeyhteisön konsensus siitä, mitä on todellisuudessa tapahtunut.

Pimeys on suomalaisarjen uusi normaali

Jos Suomessa selvät vuodenajat muuttuvat ikuiseksi marras- tai huhtikuuksi, miten pääkoppamme kestää sitä?

Pekka Pouta miettii hetken ja alkaa listata sitten mustan märän talven hyviä puolia.

”Juoksukausi pitenee.”

Sadevaatteissa lenkkeileminen on joka tapauksessa helpompaa kuin pakkaspuvussa lyllertäminen.

”Samoin sienikausi menee sellaiseksi, että siihen ehtivät hitaammatkin mukaan. Metsästä saa haettua vaikka joulusienetkin, kuten nyt on jo viime vuosina pari kertaa käynyt”, Pouta sanoo.

Luultavasti myös omakotiasujien elämää helpottaa se, että talven lämmityskulut pienenevät.

”Toki vastineeksi kesällä asuntojen ilmastointi- ja viilennyskulut kasvavat. Ei näissä muutenkaan voi rahallista voittoa tai tappioita arvioida.”

Jossakin vaiheessa Etelä-Suomessa voidaan ehkä luopua nastarenkaista, mutta nämä ovat pieniä detaljeja.

”Minä nyt löydän positiivisen puolen vaikka kuolemastakin”, Pouta naurahtaa.

Ainakin se on varmaa, että suomalainen jossain vaiheessa aina sopeutuu siihen, mitä taivaalta tulee.

X