Metsäteollisuusvaikuttajat vihjaavat: Korkeimman hallinto-oikeuden hyväveli-suhteet kaatoivat Kuopion sellutehdashankkeen

Maalittamista, KHO:n hyväveli-suhmurointia ja korruptiota: näin räväkästi metsäalan vaikuttajat etsivät syitä Kuopion sellutehdashankkeen kaatumiseen. KHO pitää vihjailuja vakavina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sellutehdas-syyttelyyn pääsi nyt myös maanpuolustuskurssiveljeys.

Maalittamista, KHO:n hyväveli-suhmurointia ja korruptiota: näin räväkästi metsäalan vaikuttajat etsivät syitä Kuopion sellutehdashankkeen kaatumiseen. KHO pitää vihjailuja vakavina.
(Päivitetty: )
Teksti: Janne Laitinen

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kuopion Sorsasaloon suunnitellun maailman suurimman Finnpulp-havusellutehtaan ympäristöluvan joulukuun lopussa. Päätös kaatoi tehdashankkeen.

Hankkeen taustajoukot eivät ole tyytyneet arvostelemaan vain päätöksen perusteita. Finnpulp Oy:n hallituksen jäsen, Björnbergien teollisuussukuun kuuluva Gustaf Björnberg julkaisi yhteisöpalvelu Linkedinissä tammikuussa kirjoituksen, jossa hän näytti kyseenalaistavan KHO:n riippumattomuuden.

”Edellinen Metsä Groupin pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan lobbasi aikanaan aktiivisesti Finnpulpia vastaan avoimesti ja globaalisti. Ehkä hänen sanomansa tarttui myös Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallitustoveriin, KHO:n presidentti Kari Kuusiniemeen, jonka on huhujen mukaan määrä seurata Jordania kyseisen hallituksen puheenjohtajana?”, Björnberg kirjoitti.

Björnberg siis vihjasi, että Finnpulpin kilpailijaa edustaneen Jordanin ja KHO:n presidentin henkilökohtaiset suhteet ja kurssitoveruus olisivat vaikuttaneet KHO:n päätökseen.

Metsä Group rakennutti pari vuotta sitten Äänekoskelle oman biotuotetehtaansa, ja Kuopion tehdas olisi ollut sille kova vastus.

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vetäminen kiistaan on poikkeuksellista.
Yhdistykseen pääsee jäseneksi kuka tahansa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käynyt ihminen. Sen hallituksessa on perinteisesti istunut esimerkiksi finanssialan, teollisuusyritysten ja työmarkkinajärjestöjen pomoja.
Yhdistyksen mukaan sen tarkoituksena on muun muassa ”turvallisuuspoliittisen tietouden syventäminen ja kehittäminen” jäsentensä kesken.
Yhdistys järjestää säännöllisesti ulkopuolisten puhujien tähdittämiä luentoiltoja ja jonkin verran muita tapahtumia, mutta sen toiminta ei ole muuten ainakaan liike-elämän suuntaan lobbausmielessä aktiivista eikä salaseuramaista.
Jäseniä yhdistyksessä on runsaat 5100.

Kari Jordan johti yhdistyksen hallitusta vuoden 2019 loppuun. Kuusiniemi valittiin hiljattain hänen seuraajakseen.

KHO: Korruptioväite on vakava

Björnbergin väite olisi voinut jäädä pelkässä LinkedInissä vähälle huomiolle, ellei Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Mikko Tiirola olisi jakanut kirjoitusta sosiaalisessa mediassa.

”Vahvoja rakenteellisen korruption epäilyjä liikkeellä”, Tiirola kirjoitti Twitterissä 10. tammikuuta. Myöhemmin hän poisti twiittinsä.

© Kuvakaappaus / Twitter

Tiirola on MTK:n yksityismetsänomistajia edustavan metsävaltuuskunnan puheenjohtaja ja ahkera twiittaaja. MTK on puolestaan Finnpulp Oy:n osakas.

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi kuului seitsenhenkiseen oikeuden kokoonpanoon, joka päätti Finnpulpista. Kuusiniemen mielestä Björnbergin ja Tiirolan väitteet ovat perustelemattomia ja ”erittäin vakavia”.

”Ne kyseenalaistavat tuomioistuinten riippumattomuuden ja horjuttavat luottamusta oikeusvaltioon”, Kuusiniemi sanoi Seuralle.

”Korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit eivät keskustele vireillä olevista ja ratkaisemattomista asioista ulkopuolisten kanssa. Näin ei ole tapahtunut tässäkään asiassa.”

Samoin arvelevat Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorit Tapio Määttä ja Niko Soininen. He kertovat pitävänsä hyväveli-korruptioväitteitä tuulesta temmattuina, eivätkä halua kommentoida aihetta Seuralle enempää.

Ei ihan kunnianloukkausta

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen arvioi, että juridisesti tarkasteltuna Tiirolan ja Björnbergin kirjoitukset eivät ”mene liian pitkälle”. Esimerkiksi kunnianloukkauksen raja ei hänen mukaansa ylity.

”Toinen kysymys on se, kuinka soveliasta tällainen kirjoittelu on. Näyttää siltä, että nykyisessä keskusteluilmapiirissä tällainen arvostelu on normaalia. Tämä on asia, jota olisi syytä enemmänkin pohtia, mutta vastaus siihen ei löydy lakikirjasta”, Rautiainen pohti.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Tiirolan toimintaa Seuralle sanomalla, että KHO:n päätöksiä ”ei tule kritisoida”. Hän piti myönteisenä, että Tiirola on itse poistanut julkaisemansa viestin.

”Turha minun on ketään tuomita, kun en ole tuomari tai jumala. Selvästi Mikko oli tullut katumapäälle, ja hyvä näin.”

Korruptioepäilyistä puhunut Tiirola: ”Tulkittiin väärin, ympäristölobby maalitti minut”

Mikko Tiirola kertoo jakaneensa Björnbergin kirjoituksen edistääkseen ”avointa keskustelua” oikeusistuimien päätöksistä.
Hän sanoo poistaneensa viestin, koska häntä tulkittiin väärin ja koska hän joutui ”ympäristölobbyn” maalittamisen kohteeksi.

”En ole ottanut, eikä minulla edes ole edellytyksiä ottaa kantaa Björnbergin esittämiin väitteisiin. Enkä ota kantaa niihin vieläkään”, Tiirola sanoi sähköpostiviestissä.

Gustaf Björnberg ei halunnut kommentoida Seuralle kirjoitustaan.

Sen sijaan hän selitti näkemyksiään LinkedIn-profiilissaan Seuran yhteydenoton jälkeen. Hän lisäsi alkuperäiseen postaukseensa kommentit, joissa hän kiisti kyseenalaistaneensa KHO:n puoluettomuutta ja selitti tuoneensa julki vain ”faktoja, jotka lienevät yhteensattumia”.

”Tarkennan: En epäile korruptiota”, Björnberg kirjoitti.

”Poliittinen puolueellisuus on Suomessa tietenkin olemassa. Ehkä räikein ongelma on, ettei meillä ole perustuslakituomioistuinta. Kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta on luonnollisesti puolueellinen ja luultavasti myös pätemätön”, Björnberg jatkoi LinkedIn’ssa.

 

Juttua muokattu 19.1. klo 17:28, lisätty tieto Björnbergin uusista kommenteista LinkedIn’ssä.

 

Havainnekuva Finnpulpin Kuopion tehdashankkeesta. © Finnpulp

X