Miehet shoppailevat naisia ekologisemmin – Planetaarinen vaatekaappi-teos paljastaa syyllistämättä, olisiko shoppailutottumuksissa parannettavaa

Ympäristöystävällistä vaatesuhdetta vaativa teos ei pakota lopettamaan vaatteista iloitsemista vaan kehottaa kohtuullisuuteen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kirjan kansi: Jenni Noponen

Ympäristöystävällistä vaatesuhdetta vaativa teos ei pakota lopettamaan vaatteista iloitsemista vaan kehottaa kohtuullisuuteen.
Teksti:
Aino Mielo

Kuinka monta vaatetta yksi ihminen voi ostaa vuodessa?

Seitsemän.

”Jos haluamme että yksi planeetta riittää”, sanovat Sissi Penttilä ja Aku Varamäki hiljattain ilmestyneessä teoksessaan Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus 2024).

Teoksessa kehotetaan napakasti mutta liikoja yksilöä syyllistämättä pohtimaan omaa suhdetta vaatteisiin. Käytännön vinkkien ja ajatusleikkien avulla neuvotaan, kuinka saavuttaa ”planetaarinen vaatekaappi”, eli kiva ja kestävä vaatekaappi, jonka ylläpito pysyy hiilijalanjäljeltään maapallon kantokyvyn rajoissa.

Juuri vaatekaapin tärkeyttä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä kirjailijat perustelevat sillä, että vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista aloista, ja monilla ihmisillä on aito mahdollisuus vähentää hiilipäästöjään vaatteista.

Penttilä on vastuullisuusasiantuntija ja Oxfordin yliopistosta valmistunut kansainvälisen politiikan maisteri, ja Varamäki on vaateaktivisti-muotoilija. Heidän asiantuntemuksensa luovat teoksen, joka valottaa niin yksilön kuin yritysten ja päättäjien vastuuta sekä esimerkiksi vaateteollisuuden pienentymisen taloudellisia vaikutuksia.

Oletko kirppishaukka, merkkivaatteiden rakastaja, muodin ja asusteiden hamstraaja vai kenties vuosikymmeniä samoja aarteita parsiva vaalija? Teos auttaa ymmärtämään, miten juuri sinä voisit parantaa kulutustottumuksiasi, tai kenties hieman löysätä syyllisyyden suhteen.

Kokosimme Planetaarinen vaatekaappi-teoksen viisi kiinnostavinta ajatusta, faktaa ja parasta vinkkiä oman ekologisuuden kartoittamiseen ja kestävämmän vaatesuhteen luomiseen:

1. Juuri sinun vaatekaapillasi on väliä!

Ekologisuuskeskustelussa huomio saatetaan suunnataan yritysjätteihin ja esimerkiksi Kiinan kaltaisiin paljon saastuttaviin maihin, mutta tämän kirjan kirjoittajat haluavat sinun kohtaavan silti kipeän tosiasian.

Suomalaiset yksityishenkilöt ylikuluttavat muuhun maailmaan nähden, ja sinä saatat olla yksi heistä.

Tekstiiliala aiheutti vuonna 2018 neljä prosenttia koko maailman ilmastopäästöistä. Keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta. Jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten me, vaatteita tuotettaisiin vielä kolme kertaa nykyistä enemmän.

Kirjailijat muistuttavat myös perhosvaikutuksesta. Jos teet ajatustyön ja kehität vaatekaappisi planetaarisuutta, saatat inspiroida muitakin samaan. Ekologisuus vaatii poliittisten toimien lisäksi myös kulttuurin muutosta, ja me kaikki olemme vastuussa ympärillä olevien normien luomisesta.

Kirjailijat muistuttavat kauramaidosta – eihän sitäkään vielä joitakin vuosia sitten kukaan juonut, mutta nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on itsestään selvää, että jokaisesta kahvilasta tulee löytyä kauramaito.

2. Liikashoppailuun on helppo retkahtaa, sillä ympäröivä maailma kannustaa siihen

Planetaarinen vaatekaappi suhtautuu yksilöön maailmanpelastuksessa lempeästi:

Yksilökeskeiseen maailmanparannusmoralismiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Esimerkiksi suositut päästölaskurit ovat alun perin polttoaineyhtiöiden kehittämiä mittareita, joilla voidaan ovelasti siirtää huomio fossiiliteollisuuden päästöistä kuluttajien valintoihin, kirjassa muistutetaan.

Teos tuo ilmi, kuinka ympäröivä kulutusyhteiskunta oikeastaan kannustaa ostamiseen markkinoinnin voimin. Jos omat kulutustottumukset ovat olleet aikaisemmin kuralla, ei se tee sinusta pahaa ihmistä. Kymmenet tuhannet yritykset, mainokset, virtuaaliympäristöt, kauneusihanteet ja nopeasti vaihtuvat muoti-ilmiöt oikeastaan kannustavat shoppailemaan. Tarkoitus ei ole vihata itseään vaan tiedostaa ongelma ja tehdä korjausliike.

Turhan shoppailun houkutuksia voi vähentää esimerkiksi lopettamalla vaatekauppojen ja vastaavien seuraamisen somessa, poistamalla mahdolliset shoppailusovellukset puhelimesta ja jättää ikkunashoppailu väliin.

Halvat vaatteet on usein tehty kestämättömissä työoloissa.
Pikamuoti tuotetaan hyvin usein huonoissa työoloissa, ja niiden tuotantoprosessi on ympäristöä kuormittava. © Leonsbox / iStock

3. Pukeutumisen iloista ei tarvitse luopua

Planetaarinen vaatekaappi kannustaa nauttimaan vaatteista ja elämästä joka päivä, mutta pakottaa tekemään niin yhden maapallon puitteissa, kirjoittajat tiivistävät

Planetaarisen vaatekaapin mukaan on tärkeää löytää kultainen keskitie.

Totaalikieltäytyminen vaatteiden ostosta on tarpeetonta. Kaikki tarvitsevat joskus uusia vaatteita. Kyse voi olla vanhojen vaatteiden hajoamisesta tai kehon muutoksista. Rikkinäisissä tai liian pienissä vaatteissa kulkeminen ei ole tarpeellista. Tai ehkä löydät itsellesi täydellisesti sopivan äärettömästi iloa tuottavan vaatteen. Senkin saa ostaa.

Teoksen mukaan neljän vuodenajan maassa 85 vaatekappaleen vaatekaappi on laskettu maapallon kantokyvyn kannalta sopivaksi määräksi vaatteita. Tarpeen mukaan uusia vaatteita voisi hankkia seitsemän vuodessa. Vaatekappaleisiin ei laskettaisi sukkia ja alusvaatteita tai käytettyjä vaatteita. Laskentatapa perustuu hiilijalanjälkeen.

Mediumismi tunnistaa tosiasiat ja toteaa, että planeetan kannalta olisi toki parempi luopua kaikista ilmastosynneistä, mutta mitä jos aloitettaisiin edes jostain.

Tärkeintä on luopua tarpeettomasta, rajattomasta shoppailusta, etenkin jos vaatteita on tapana ostaa uutena.

Lue myös: Vaatekaupan pomosta nuohoojaksi – Sini Susanna Palander vaihtoi bleiserin haalariin ja kiipesi katolle: ”Paransin elämänlaatuani”

4. Miehet shoppailevat esimerkillisesti: harvoin, tarpeeseen ja laatua

Kelpuuta vain täydelliset, teos neuvoo

Planetaarinen vaatekaappi muistuttaa, että turhia vaatteita tulee ostettua usein sen vuoksi, että toivomme pääsevämme lähemmäs unelmaelämäämme ostoksen avulla.

Esimerkiksi nostetaan uudet lenkkarit. ”Näillä lenkkareilla juoksen varmasti vihdoin maratonin” kuluttaja saattaa tulla ajatelleeksi, vaikka todellisuudessa hänestä tulee vain henkilö, joka omistaa uudet lenkkarit. Kirjailijat kehottavat miettimään, millä muulla keinolla kuin ostoksella unelmaminää voisi tavoitella.

Kaupasta pitäisi lähteä mukaan täydellisesti sopivia, iloa tuottavia ja arjen todellisuuden kanssa yhteneväisiä vaatteita, jotta ne eivät muutu kaapin pohjalla lojuviksi turhiksi ostoksiksi.

Teos nostaa esiin, kuinka Suomessa monella suomalaisella miehellä on esimerkillinen kulutustyyli, jota seuraamalla omia päästöjä ja vaatteisiin uppoavaa rahaa voisi vähentää:

Miehet ostavat naisia useammin vaatteita pitkäikäisempään käyttöön, käyttävät keskiostokseen enemmän rahaa ja ovat uskollisia hyväksi havaitsemilleen merkeille

Vaatteita tuotetaan monin verroin enemmän kuin hyvään elämään tarvitsisi.
Vaatteita tuotetaan monin verroin enemmän kuin hyvään elämään tarvitsisi. © Annaspoka / iStock

5. Kaupasta vai käytettynä? Valinnan merkitys on suurempi kuin luulet

Penttilä ja Varamäki korostavat, että uuden ja käytetyn välillä on vastuullisuuden kannalta valtava merkitys.

Käytetty vaate on jo tuotettu maailmaan, etkä viestitä käytettynä sitä ostaessasi lompakollasi vaatealan yritykselle, että tuotteelle olisi kysyntää. Eli toisin sanoen et kannata liikatuotantoa.

Vaatteeseen on jo sitoutunut luonnonvaroja, joten mitä pidempään se pysyy käytössä sitä parempi.

Yksittäisen EU kansalaisen vaatteisiin kuluu vuodessa keskimäärin 9000 litraa eli noin 45 kylpyammeellista vettä, 400 neliömetriä maata ja 391 kiloa raaka-aineita. Jos tällaisen vesitankin peltotilkun ja materiaalikasan kuvittelee alkavat planetaariset rajat hahmottua. Tila ja raaka-aineet loppuvat kesken, teoksessa avataan.

Kirpputorilta tai yksityishenkilöltä ostaessa ei tule myöskään kulutusvalinnoillaan tukeneeksi halpa- tai lapsityövoimaa, jotka polkevat erityisesti värillisiä naisia taloudellisesti, henkisesti ja ruumiillisesti.

Kirjoittajat muistavat kuitenkin, että halpamuotijättien tuotteita ei kannata kestävyyden näkökulmasta ostaa välttämättä kirpputoriltakaan. Tämä viestittää nimittäin sekä ostajalle että mahdollisesti jälleenmyyntiä seuraavalle yritykselle, että huonoksi osoittautuneista halpavaatteista pääsee tarvittaessa nopeasti eroon.

Lue myös: Uskotko? Sinulla on paljon enemmän käyttämätöntä tavaraa kuin luuletkaan – myös vaatteita riittäisi puolet vähemmän

X