Vaalitaan inhimillisyyttä, lämpöä ja tukea – Mielenterveyden häiriöt voivat iskeä elämän suurissa käännekohdissa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Niclas Mäkelä / Otavamedia
"Elämän suurissa käännekohdissa tervekin ihminen kaipaa ymmärrystä ja myötäelämistä", päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa ja muistuttaa, että juuri tuolloin mielenterveyden ongelmat voivat iskeä.

Mielenterveyden häiriöt nousivat viime vuonna kaikkein yleisimmäksi ­
sairauspäivärahan syyksi ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Mielenterveyssyistä masennus on yleisin, seuraavana tulevat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt – molem­pien määrä on kasvussa.

Joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 20 000 suomalaista. Noin kolmasosa heistä kärsii jonkinlaisista mielenterveyshäiriöistä ja heistä kolmasosa on alle nelikymppisiä.

Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä suomalaisnaisista joka kolmas on jo saanut jonkinlaista psykiatrista hoitoa elämänsä aikana. Osasyy kasvuun johtuu onneksi siitä, että mielenterveyshäiriöt otetaan aiempaa herkemmin puheeksi, joten niitä myös diagnosoidaan enemmän.

Myös nuoret miehet uskaltavat kertoa ongelmistaan ja hakea niihin apua.

Mielenterveyden ongelmat voivat iskeä elämän suurissa käännekohdissa

Hyvänä apuna avoimeen suhtautumiseen ovat olleet esimerkit julkisuudessa. Kun tunnettu muusikko kertoo mielenterveysongelmistaan, se voi helpottaa tavallisen tallaajankin ulostuloa.

Joskus törmää vielä kommentteihin, että masennuksesta kertominen on vain muoti-ilmiö. Tällainen ajattelutapa pitäisi kääntää päinvastaiseksi eli inhimilliseksi lämmöksi ja tueksi.

Mielenterveyden ongelmat voivat iskeä elämän suurissa käännekohdissa: itsenäistymis­vaiheessa ja työ- tai perhe-elämän muutoksissa, jolloin tervekin ihminen kaipaa ymmärrystä ja myötäelämistä.

Yhtenä kynnyksen madaltajana toimii Terapiatakuu-kansalaisaloite, joka keräsi nopeasti tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Kun Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian alkua on joutunut odottamaan jopa yli vuoden, on uusi tavoiteaika avun saamiseksi kuukausi.

Nopea aloitus voi olla ratkaiseva tekijä, jos vain itselle sopiva terapeutti ­
ensin löytyy. Sinäkin aikana tärkeintä on ­läheisten tuki ja ymmärrys – inhimillisyys.

Lue myös: Yksinäinen Markus Tanttu eristäytyi yksiöönsä puolentoista vuoden ajaksi ja pelasi aamusta iltaan – ”Ilman pelejä ja kaikkia niitä ihmisiä en olisi varmasti elossa” 

Markus Tanttu pelaaminen

Markus Tantun mielestä pakkomielteinen pelaaminen ei ollut hänen ongelmiensa syy, vaan yksi oire niistä. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X