Mikä meni vikaan? Tässä syyt hallituksen poikkeukselliseen epäonnistumiseen

1. HOLKERIAKIN HUONOMPI

Harri Holkerin (kok) nousukaudella laman siemeniä kylvänyttä sinipunahallitusta on usein pidetty lähihistorian huonoimpana. Tampereen yliopiston politiikan tutkija Ilkka Ruostetsaari arvioi Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin johtaman hallituksen suorituksen sitäkin heikommaksi.

”Tavoitteiden toteuttaminen on jäänyt luvattoman heikoksi”, Ruostetsaari sanoo.

Hallituksen ainoita uudistuksia oli puolustusvoimien rakennemuutos eli käytännössä resurssien leikkaus. Kun se oli tehty, puolustuspoliittinen tilanne muuttui.

2. OLEMATON REMONTTI

Rakenteellisten uudistusten uupuminen on suurempi synti kuin valtionvelan kasvattaminen, Ruostetsaari sanoo.

”Kyse ei ole pelkästään suhdannetaantumasta.”

3. ITSEPETOS

 Osmo Soininvaara kertoo Jäähyväiset eduskunnalle -kirjassaan hallituspuolueiden kaunistelleen talousasiantuntijoiden tylyjä analyysejä hallitusneuvotteluissa. Katteeton optimismi on ristiriidassa kokoomuksen kirstunvartijaimagon kanssa.

”Siinä ajauduttiin itsepetokseen, jotta hallitus saatiin kasaan.”

Kokoomukseen perehtyneestä Turun yliopiston Vesa Vareksesta hinku pääministeripuolueeksi taivutti kokoomuksen kompromisseihin.

”Pääministerin paikka on niin harvinaista herkkua kokoomukselle, ettei puolue halunnut riskeerata sitä.”

4. HUONO HENKI

Kuusipuolueisena aloittanut hallitus oli sotien jälkeisen ajan laajapohjaisin. Leveää pohjaa on tarjottu tehottomuuden syyksi. Päättäväisyydestään muistetun Paavo Lipposen sateenkaarihallitus (1995–1999) oli kuitenkin lähes yhtä kirjava.

”Lipposen hallituksessa oli kaksi isoa puoluetta, joilla oli selkeät johtajat. Nyt aika monen puolueen johtajien asema oli kyseenalainen”, Vares huomauttaa.

 5. JOHTAJAT HEIKOMPIA

Kumpikaan ei saanut hallitusta kunnolla hyppysiinsä. Ruostetsaari arvioi syyksi Kataisen ja Stubbin johtamistyyliä.

”Heidän johtamistyylinsä on neuvottelevampi ja keskustelevampi, kuin paljon kovemmasta tyylistään tunnetun Lipposen.”