Mikä on sopivaa? Mitä sääntöjä on turha uhmata? - Linnan juhlien etiketti puhututtaa

Tapakulttuurin muuttuminen on kiistatta mullistanut myös Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlintaa. Mutta muutos alkoi jo kauan ennen selfieitä ja tviittejä, sillä vuonna 1982 parketille pysyvästi jäänyt televisio hallitsee yhä enemmän juhlien kulkua.

Ylen muotikomentaattorina vuosia toiminut toimittaja Jaakko Selin sanoo, että televisiointi on voimistanut erityisesti naisten pukuloistoa juhlissa.
”Katsottuani vanhoja arkistofilmejä 1930-luvulta lähtien voin todeta, että puvuilla koreilu on nuori ilmiö”, Selin sanoo.

”Ennen pukeuduttiin vaatimattomammin, ja 1970-luvun politisoituneessa ilmapiirissä sonnustauduttiin jopa painokuvioisiin puuvilla-asuihin.”
Vaikka vaatetuksen koodi on merkinnyt vuosien ajan täyspitkää iltapukua, haetaan nyt räväyttämisen mallia Hollywoodin valkokangasgaaloista. Selinin mukaan Euroopan hovien seuraaminen on tuonut myös heleät pastellisävyt linnaan.

Kaikki tämä on venyttänyt vanhaa Linnan juhlien etikettiä, ja asusteiden hienosäädössä moni sallii itselleen vapauksia. Vielä pari vuosikymmentä sitten olisi paheksuttu avokärkisiä korkokenkiä ja vapaana hulmuavia hiuksia, joilla nykyään usein korvataan umpiavokkaat ja nutturakampaus.

Joitakin sääntöjä on turha uhmata. Esimerkiksi kunniamerkkinauhaa ei sovi sijoittaa paljaan ihon päälle.

Pröystäilyä ja köyhistelyä

Näkyvät naispoliitikot ja -julkkikset astelevat kättelyyn tuhansien eurojen arvoisissa mittatilausiltapuvuissa.

Linnan ykköspukijaksi on mainittu niin muotimaestro Jukka Rintala kuin kansainvälisestikin kuuluisuutta niittänyt Teemu Muurimäki. Otsikoissa on sinnitellyt myös Muodin huipulle -televisio-ohjelman voiton myötä vuonna 2009 maineeseen singahtanut Katri Niskanen. Myös suunnittelija Jaava Varkki loihtii vuosittain kymmeniä pukuja Linnaan.

Uniikkipukujen ohella punaisella matolla on nähty maailman maineikkaimpien muotitalojen luomuksia. Vuonna 2001 mallimamma Laila Snellman säteili italialaisen Dolce & Gabbanan mustassa iltapuvussa, ja toissa vuonna jalkapalloilija Aki Riihilahden vaimo Tea hurmasi punaisessa pitsiunelmassa. Sen loihti Valentinon muotitalo.

Vastapainona suursijoituksille presidenttiparia on kätelty kirpputorilöydöissä. Näin teki kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta viime vuonna bongattuaan kullankimalteisen retropuvun ahvenanmaalaiselta kirpputorilta kuudella eurolla.

Mainosväki pyrkii rummuttamaan sanomaansa pukemalla kaunottaria asiakasyritystensä sponsoroimiin pukuihin. Mieleen ovat jääneet Mert Otsamon suunnittelema Magnum-jäätelömerkin nimikkopuku näyttelijä Pamela Tolan yllä Tampere-talossa 2013 ja ekomuotitaiteilijana tunnetun Outi Pyyn Nespresso-luomus, joka yllään Satu Taiveaho esiintyi vuotta myöhemmin.

Kahvikapseleista leikatuilla paljeteilla koristeltua pukua hehkutettiin kierrätysasuna, vaikka siihen oli törsätty 4 000 käyttämätöntä kapselia.
”Minusta Linnasta ei haeta tällaista huomiota. Esimerkiksi Angry Birds -puku, jonka Katri Niskanen suunnitteli vuonna 2011 Rovion Peter Vesterbackan vaimolle Tuijalle, ei ollut onnistunut”, Selin ilmoittaa.

Tuija Vesterbackan Angry Birds -iltapuku, Maarit Feldt-Rannan kuuden euron pitsiunelma, Satu Taiveahon kahvikapselipaljetit ja Pamela Tolan jäätelö-käärekukat. ©HEIKKI SAUKKOMAA/LK JA TOMMI TUOMI, PEKKA NIEMINEN, MIRVA KAKKO/OM-ARKISTO

Tyyliniekat ja tennarit

Frakki-etiketin rikkojat: Jari Sillanpää (vas.) yhdisti sen poronnahkavaljaisiin ja Paleface tennareihin. ©PEKKA NIEMINEN JA HANNU LINDROOS/OM-ARKISTO

Miesten pukukoodin sanelemia frakkia, tummaa pukua, kansallispukua tai univormua on vaikeampi varioida, mutta keinot on keksitty usein materiaaleja muuttamalla.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin kohautti jo 24 vuotta sitten sinisessä nahkafrakissa.

Viime juhlissa iskelmäkeisari Jari Sillanpää viritti frakkinsa päälle poronnahkavaljaat, joiden tarkoituksena oli viestittää niin villistä menosta kuin lappilaistaustastakin.

Vuosikymmenen kuumin ilmiö on ollut miesten keikarointi kansainvälisten muotitalojen mittatilauspuvuissa.

Mutta aina valinnat eivät kunnioita etikettiä. Viime vuonna tähtitenori Waltteri Torikka patsasteli paikalla Sandin pantteripikkutakissa, joka oli suunniteltu smokkijuhliin – ei Linnan kristallikruunujen alle.

”Varmasti oiva valinta esiintymisasuksi, mutta ei pukukoodin mukainen”, totea Selin.

Eniten kulmien kurtisteluita herrat ovat kerännet kapinallisilla asustevalinnoillaan. Frakin kanssa tulisi käyttää taskukelloa rannekellon sijaan, mutta silti paikalta on bongattu jopa kumirannekkeisia sporttiaikarautoja.

Vuonna 2010 räppäri Paleface tassutteli frakissa tennarit jalassa kättelyyn. Pertti ”Veltto” Virtasen samettibarettia saatiin katsoa vuodesta toiseeni ja samalla kuulla ex-kansanedustajan selitystä siitä, miten kyse on hovipäähineestä – vaikka kuningaskuntien tavat eivät kuulu tasavallan etikettiin.

Pertti ”Veltto” Virtanen ei luopunut baretistaan. Waltteri Torikan pikkutakki ei oikein sovi Linnaan. ©PEKKA NIEMINEN JA TOMMI TUOMI/OM-ARKISTO

Kaverin kanssa?

Linnaan kutsun saaneiden seuralaisten suhteen etiketti on kiristynyt.

Ennen leskimies saattoi saapua juhliin tytär daaminaan. Nykyään kutsu lähetetään vakiintuneille pariskunnille. Kaveria ei kaapata kainaloon The Rasmus -bändin Lauri Ylösen tapaan, kun tämä johdatti vuonna 2001 juhliin ystävänsä Siiri Nordinin.

Seuralaisen ei myöskään sovi saapua Linnaan ilman sinne kutsuttua henkilöä. Näin teki vuonna 2002 Euroviisu-voittaja Tomi ”Lordi” Putaansuon silloinen puoliso Johanna Askola.

Toisaalta sinkku voi kohdata elämänsä valitun Linnassa, kuten kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkoselle kävi. Neitoa vuonna 2007 tanssittanut kadetti Niko Aho taivaltaa yhä tämän rinnalla.

Sen sijaan saattajaa tarvitsevien vieraiden, kuten liikuntarajoitteisten sotaveteraanien, sopii pyytää vaikka lapsenlapsi saattajaksi. Niinpä suosittu radiopersoona Laura Haimila avusti kutsun saanutta sotaveteraanivaariaan Veikko Haimilaa taannoin Linnassa.

Presidenttiparin kättely jännittää monia. Tyypillisin pulma on se, kumpi pariskunnasta kättelee ensin – nainen vai mies. Järjestys ei liity sukupuoleen, sillä kutsun saanut johtaa joukkoa. Kätellessä kumarretaan kevyesti ja sanotaan oma nimi, ehkä myös toivotetaan hyvää itsenäisyyspäivää.

Hovitavat, kuten niiata niksauttaminen tai käsisuudelma presidentin puolisolle kannattaa unohtaa. Niitä voi bongata vanhoista arkistofilmeistä. Tällöin kannattaa muistaa, että Suomesta suunniteltiin kuningaskuntaa muiden Pohjoismaiden tapaan eikä tasavallan tapakulttuuri ollut vielä vakiintunut.

Tviittejä tanssilattialta

Sosiaalisen media käyttö kohosi otsikoihin vuonna 2012, kun tapakouluttaja Kaarina Suonperä paheksui silloisen Eurooppa-ministeri Alexander Stubbin estotonta tviittailua. Sittemmin meno on vain villiintynyt. Julkkisvieraiden kanssa kaverikuviin jonotetaan, ja liki jokainen haluaa ikuistaa itsensä lehtikuvista tunnistettavassa miljöössä.

Somettamisessa olisi syytä pitää järki kädessä. Kättelyjonossa kuvien räpsiminen ja päivitysten naputtelu ei sovi. Tykkäysten kyttääminen ei saa keskeyttää seurustelua. Jos selfien nappaamisesta muodostuu pakkomielle, se kannattaa tehdä rauhallisessa paikassa ja jakaa kuva vasta Linnasta poistuttua.

Selfiekeppejä ei Linnassa ole vielä näkynyt. Vaikka asiasta ei virallista linjausta ole tehty, ne on parasta jättää kotiin. Muualla maailmassa suhtautuminen niihin on jo nihkeämpää. Esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilta ne kiellettiin.

Viime vuosina Linnassa tunteita ovat kuumentaneet tanssilattialla pyörähtelevät, samaa sukupuolta edustavat parit. Tyylikouluttaja Leena Sarvi hämmästeli ilmiötä vuonna 2010 Voice-radiokanavan haastattelussa ja punnitsi sen provosoinniksi. Seuraavana vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen jyrähti Radio Jyväskylän haastattelussa, etteivät homot tanssisi Linnassa, mikäli hän olisi presidentti – mitä tosin ei ainakaan lähivuosina ole odotettavissa.

Ilmiö voi myllertää perinteitä, muttei varsinaisesti etikettiä. Kaikki vieraat on kutsuttu nauttimaan itsenäisyyspäivästä, eikä tanssilattia edusta tässä poikkeusta.

Kommelluksia kansakunnan huipulta

Galleria

Kannattaako miestä patistaa viemään Linnan juhlien jälkeen roskapussi? Ei ainakaan Huono äiti -sivustoa pitävän Sari Helinin. Hänen puolisonsa, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, viskasi roskikseen 8 000 euron arvoisen timanttisormuksen viisi vuotta sitten. Onneksi lainakoru saatiin dyykattua takaisin.


Laulaja Jonna Tervomaa lumosi herkässä satiiniluomuksessa vuonna 2004. Valitettavasti ohuen kankaan alle ei voinut pukea rintaliivejä, ja talvisää nostatti kantajan nännit pystyyn. Tapaus ristittiin amerikkalaisittain nipple-gateksi.



Koiranilma teki viime joulukuussa tepposet kansanedustaja Maria Guzeninalle, joka oli valmistautunut iltaan kiharakampauksella. ”Onneksi Linnan narikasta löytyi fööni ja harja lainaksi”, suorakutrinen poliitikko nauroi tyylinmuutostaan.

Iltapuvun laahus on näyttävä kättelyjonossa, mutta myös epäkäytännöllinen. Laahusten tallomisesta Linnassa nolostutaan vuosittain. Yksi ikimuistoisimpia tallomisia tapahtui vuonna 2000, kun Hjallis Harkimo astui silloisen Leena-vaimonsa laahukselle.

Näin säteilevinä saapuivat Paavo ja Päivi Lipponen Linnaan vuonna 1997. Kaksi vuotta aikaisemmin pääministeri Lipponen loisti juhlissa poissaolollaan. Selitys oli hurja: avioeroprosessin vuoksi vaimo Aila-Marja oli päättänyt sysätä herran frakin vesikylpyyn.