Oikeassa paikassa oikealla hetkellä - mikä muu suomalaisia nobelisteja yhdistää?

Viisi suomalaista on saanut Nobel-palkinnon. Mitkä asiat heitä yhdistävät – vai yhdistävätkö mitkään?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusin nobelistimme Bengt Holmström - tiedemies ja yhteiskunnallinen keskustelija.

Viisi suomalaista on saanut Nobel-palkinnon. Mitkä asiat heitä yhdistävät – vai yhdistävätkö mitkään?
Teksti:
Sisko Savonlahti

Kun uutinen Nobelin taloustieteen palkinnon saajasta alkoi eilen levitä, oli Bengt Holmströmin nimi kaikkien suomalaisten huulilla. Taloustieteen tohtori Bengt Holmströmille oli myönnetty Nobel. Hän jakaa sen yhdessä Harvardin yliopiston professori Oliver Hartin kanssa.

Bengt Holmström ei ollut ennen palkintoaan varsinainen lööppijulkkis – mutta toisaalta, eivätpä ole olleet muutkaan suomalaiset nobelistit ennen häntä. Yksi heistä jopa unohtuu usein, kun puhutaan suomalaisista Nobelin saajista.

Syvällisiä ajatuksia ja tiukkaa biologiaa

Ensimmäinen suomalainen nobelisti oli Frans Emil Sillanpää (1888-1964). Hän sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1939. Nobel-komitea perusteli F. E. Sillanpään Nobelin olevan palkinto Sillanpään ”syvällisestä ymmärtämyksestä maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

Artturi Ilmari Virtanen (1895-1973) sai kemian Nobelin vuonna 1945. Se myönnettiin hänelle palkinnoksi AIV-rehun keksimisestä. Sitä ennen Virtanen oli ehtinyt olla ehdolla palkinnon saajaksi 12 kertaa.

Ragnar Granit (1900-1991) sai fysiologian ja lääketieteen Nobelin vuonna 1967 keksinnnöistä, jotka koskivat ”silmän primäärejä fysiologisia ja kemiallisia näköön liittyviä tapahtumasarjoja.

Nopeammin Nobeleita?

Martti Ahtisaari, 79, sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Nobel-komitea halusi kiittää häntä työstä, jota hän oli tehnyt eri mantereilla kansainvälisten konfliktien saralla yli 30 vuoden ajan. Suurelle suomalaisyleisölle Ahtisaari oli kuitenkin tunnetumpi presidentinvirastaan.

Martti Ahtisaari vieraili Ylen Ykkösaamussa pian sen jälkeen, kun hän oli kuullut Nobelistaan. Kun Ahtisaarelta kysyttiin, miltä tuntui liittyä suomalaisten nobelistien joukkoon, hän vastasi:

”Toivoisin, että seuraava suomalainen nobelisti tulee hiukan nopeammalla aikataululla ja toivoisin oikeastaan, että silloin voitaisiin katsoa tuonne tiedemaailmaan. Toivoisin, että sitä kautta löytyisi seuraavia suomalaisia nobelisteja.”

Seuraava suomalainen nobelisti löytyi kuitenkin talouden puolelta. Taloustieteen Nobelin saanut Bengt Holmström on tehnyt pitkän uran tiedemiehenä, tutkijana ja opettajana.

Toimittaja Maarit Tastula haastatteli Holmstömiä Seitsemäs taivas -ohjelmassa vuonna 2013.  Holmström kuului Tastulan mukaan jo silloin listalle, josta taloustieteen Nobel-palkinnot valitaan. Tastula kysyi Holmströmiltä, mikä yhdistää Nobel-palkinnon saajia.

”Kova työ, uteliaisuus, tieteellinen rehellisyys ja onni”, Holmström vastasi.

Kurinalaisia kosmopoliitteja vai jotain ihan muuta?

Holmströmin mainitsemat piirteet saattavat yhdistää myös suomalaisia nobelisteja, mutta muuten heidän niputtamisensa on hankalaa – lukuun ottamatta sitä, että heistä jokainen on mies. Nobel-palkintoja on jaettu kansainvälisesti eniten 60-64-vuotiaille, ja suomalaisnobelistien ikäjakauma on siihen verrattuna laaja: F. E. Sillanpää sai palkintonsa 49-vuotiaana, A. I. Virtanen 50-vuotiaana, Ragnar Granit 67-vuotiaana ja Martti Ahtisaari 71-vuotiaana. Tuorein tulokas, Bengt Holmström, on 67-vuotias.

Sekä A.I. Virtanen että Ragnar Granit viettivät urallaan paljon aikaa Suomen ulkopuolella. Granit oli syntynyt Suomessa, mutta sai myöhemmin Ruotsin kansalaisuuden. Siksi hänen ei aina ajatella olevan ”suomalainen nobelisti”,  ja hän unohtuu toisinaan suomalaisten nobelistien listoilta. Martti Ahtisaari taas on asunut niin Viipurissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä kuin Tansaniassakin. Bengt Holmstöm on elänyt Yhdysvalloissa lähes puolet elämästään.

Jokainen suomalainen nobelisti ei kuitenkaan ole ollut kosmopoliitti: Hämeenkyröstä kotoisin ollut F. E. Sillanpää eli suurimman osan elämästään Suomessa ja Ruotsissa. Myös suomalaisnobelistien elämäntavoissa on ollut suuria eroja: Siinä missä Sillanpään elämää varjostivat runsas alkoholinkäyttö ja velat, on Martti Ahtisaari kertonut elävänsä ”erittäin kurinalaista elämää”.

Bengt Holmström on kuvaillut Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeistä oloaan ”epätodelliseksi”. Aiemmin hän on kutsunut itseään toisinajattelijaksi, joka ei tykkää mennä valtavirran mukana.

”Ei se ole löytöretki, kun menet valtavirran mukana”, Holmström sanoi Maarit Tastulalle vuonna 2013 – ja tuli ehkä samalla kiteyttäneeksi, mikä suomalaisnobelisteja eniten yhdistää.

 

X