Mikkel Näkkäläjärvi kertoo, miksi saamenpuvun väärinkäyttö ärsyttää: ”Se ei ole mikään musta puku, joka haetaan Dressmannilta, vaan jokaiselle henkilökohtaisesti tehty”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Saamen lippu
Saamen lippu on neljän valtion alueella asuvien saamelaisten tunnus. © iStock
Tänään 9.8. vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää. Suomessa saamelaiset nähdään usein vain kielivähemmistönä, mutta ei alkuperäiskansana.

YK:n yleiskokous päätti maailman alkuperäiskansojen päivän tarkoitus on muistaa ja kunnioittaa alkuperäiskansojen kulttuureja, ansioita ja saavutuksia.

Saamelaiset ovat ainoa Euroopan Unionin alueella asuva alkuperäiskansa.

Demarinuorten puheenjohtaja ja Rovaniemen kunnanvaltuutettu Mikkel Näkkäläjärvi sanoo, ettei saamelaisia oteta riittäväsi huomioon yhteiskunnan päätöksenteossa, vaikka edistystä on vuosikymmenten saatossa tapahtunut.

”Toistuvasti tuntuu, että uudet muualta tulevat elinkeinot, kuten kaivosteollisuus ja metsäteollisuus menevät saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja oikeuksien edelle.”

Näkkäläjärvi kertoo esimerkin kahden vuoden takaa. Suomi ja Norja tekivät keväällä 2016 yhteisen sopimuksen, jossa rajoitettiin kalastusta Tenojoella.

”Neuvotteluvelvoitteen mukaan saamelaisia koskevista päätöksistä tulisi neuvotella saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaisalueella tapahtuvasta kalastuksesta ei käyty minkäänlaista dialogia saamelaiskäräjien kanssa.”

Asiasta tehtiin valitus oikeuskanslerille 16. marraskuuta 2016, sillä saamelaiskäräjien mukaan kalastussopimus on perustuslain vastainen sekä saamelaisten asemaa ja oikeuksia heikentävä. Sipilän hallitus sai oikeuskanslerilta moitteet saamelaisten sivuuttamisesta. Asiasta ensimmäisenä kertoi Suomen kuvalehti.

Saamelaisten alkuperäiskansana tunnustettiin Suomen perustuslaissa vuonna 1995. Siitä lähtien heillä on ollut virallisesti oikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan, kieltään ja perinteisiä elinkeinojaan.

Suomessa tämä varmistetaan saamelaiskäräjillä. Se on kulttuurinen itsehallintoelin, joka antaa lausuntoja saamelaisten näkemyksistä heitä koskevissa asioissa.

Kielenelvytys toimii

Näkkäläjärven mukaan usein ongelmana on se, että saamelaisia näennäisesti kuullaan, koska laki niin velvoittaa, mutta käytännössä saamelaisten mielipiteillä ei ole vaikutusta, jos toisella puolella on valtion tai elinkeinoelämän intressit.

”Suomessa saamelaiset nähdään usein vain kielivähemmistönä, mutta ei alkuperäiskansana.”

Sen seurauksena päättäjiltä löytyy intoa kielenelvytystyöhön sekä saamelaisten koulutuksen ja päivähoidon kehittämiseen.

Kielenelvytystyössä ollaankin saatu hyviä tuloksia. Vielä 2000-luvun alussa inarinsaamelaisten ja kolttasaamelaisten kielten tulevaisuus näytti todella huonolta, sillä puhujia oli todella vähän. Nyt pienten kieliryhmien tilanne näyttää jo paljon paremmalta.

”Mutta valtio on ollut nihkeä edistämään oikeuksia maankäytöstä ja neuvotteluoikeuksista. Siinä ei ole edetty yhtään viime vuosikymmeninä.”

Yksi keino parantaa tilannetta olisi ILO 169 -sopimuksen ratifiointi. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen 1990-luvulla, mutta siinä edellytettyjä toimenpiteitä ja lakimuutoksia ei ole tehty.

”Samassa tilanteessa on pohjoismainen saamelaissopimus, jolla on tarkoitus yhdenmukaistaa saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä. Se on tehty, mutta sitä ei ole toimeenpantu.”

Saamelaiskulttuurin asema ja tulevaisuus eivät ole automaattisesti huonoja, vaan asioihin pystyy vaikuttamaan.

Saamenpuku on osa identiteettiä

Mikkel Näkkäläjärvi on kasvanut Inarissa ja hänen isänsä on saamelainen poromies.

”Vielä minun lapsuudessasi 90-luvulla ja 2000-luvun alussa oli aika sitkeässä mielikuvat pulttibois-sketsien hahmot juopottelevista ja epäsiisteistä, vähän alkukantaisista ja yksinkertaista saamelaisista. Pahimmista stereotypioista on onneksi jo päästy eroon”, Näkkäläjärvi kertoo.

Näiden ennakkoluulojen sijaan jotkut ajatteleva saamelaisia riitaisana porukkana, joka suuttuu ja valittaa kaikesta.

”Se tietysti liittyy tapauksiin, kun joku julkisuuden henkilö pukee päällensä väärennöksen saamelaispuvusta ja siitä huomautetaan. Näistä sitten tulee helposti isoja otsikoita ja syntyy mielikuva, että valitetaan tyhjästä.”

Kulttuurinen omiminen ei kuitenkaan ole tyhjästä valittamista, sillä saamenpuku on monelle tärkeä osa identiteettiä.

Näkkäläjärvi kertoo, että kun saamelaisilta kysytään, mikä sinusta tekee saamelaisen, vastauksissa nousee kielen ja perinteisten elinkeinojen lisäksi saamenpuku.

”Se ei ole mikään musta puku, joka haetaan Dressmannilta, vaan jokaiselle henkilökohtaisesti tehty ja siihen liittyy paljon kulttuurille ominaisia asioita.”

Väärennökset koetaan käsityöläiskulttuurin halventamisena. Pukujen väärinkäyttö nähdään myös osana suomalaistamispolitiikkaa, jota vielä 70-luvulla harjoitettiin.

”Vuosien saatossa on ollut paljon sellaista, että valtaväestö määrää, miten saamelaisten tulee elää. On pakotettu puhumaan suomea kouluissa ja hakattu lapsia, jotka ovat käyttäneet omaa äidinkieltään. Sen takia saamelaiset eivät pidä siitä, kun tullaan määräämään puvuista ja siitä, kuka niitä saa käyttää.”

Saamelaisten kansallispäivä kouluihin

Alkuperäiskansojen päivän lisäksi tänään on erityinen päivä monelle lapselle ja nuorelle, sillä koulut alkoivat suurimassa osassa Suomea.

Mikkel Näkkäläjärvi on ehdottanut, että saamelaisten kansallispäivää 6. helmikuuta vietettäisiin jollain tavalla kaikissa kouluissa, ei pelkästään saamelaisalueilla.

”Se olisi hyvä tapa muistaa saamelaiskulttuuria ja muistuttaa ylipäätään on tällainen alkuperäiskansa, josta edelleen aika vähän kouluissa kerrotaan.”

Lisäksi opetussuunnitelmissa ja kouluissa voitaisiin opettaa laajemmin saamelaisten historiasta ja elämäntavoista.

”Vähän kliseeltäkin kuulostava väittämä, että kouluissa opetetaan enemmän Amerikan alkuperäiskansoista kuin meidän omasta alkuperäiskansasta, pitää edelleen paikkansa.”

Monet saamelaisten kohtaamat ongelmat johtuvat ymmärryksen puutteesta, joten opetuksen lisääminen voisi parantaa alkuperäiskansan asemaa Suomessa pitkällä tähtäimellä.

Kuka on saamelainen?

Arvio saamelaisten määrästä vaihtelee, mutta Suomen saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia on 75 000 – 100 000. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Lisäksi saamelaisia asuu Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Myös saamelaisuuden määritelmästä on paljon erilaista ristiriitaista tietoa.

Mikkel Näkkäläjärven mukaan oleellista määritelmässä on itseindentifikaatio, eli yksilön tulee kokea olevansa osa alkuperäiskansaa. Lisäksi kansalla on oikeus määritellä, ketä heihin kuuluu. Tätä kutsutaan ryhmäidentifikaatioksi.

”Suomessa tämä toteutuu käytännössä Saamelaiskäräjien kautta. Laissa on kriteerit, joiden mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsee, jos on yksi vanhemmista tai isovanhemmista äidinkielenään saamea puhuva ja henkilö itse kokee olevansa saamelainen.”

Vaaliluettelo ei kuitenkaan ole kattava etninen luettelo kaikista Suomessa asuvista saamelaisista.

”Se on lista ihmisistä, joilla on äänioikeus Saamelaiskäräjillä. Uskon että suomessa on paljon saamelaisia, joita luettelossa ei ole”, Näkkäläjärvi sanoo.

 

X