Miksi EU kielsi muovipillit, muttei uskaltanut kieltää tätä – vielä pahempaa saastuttajaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tupakantumpin filtteri ei maadu, se hajoaa mikromuoviksi. © Otavamedia Pekka Nieminen
EU:lla oli tilaisuus siivota tupakantumpit lopullisesti pois ympäristöstä – mutta jostain syystä se päätti kieltää ensin juomapillit.

Kiitos EU:n uuden keväällä hyväksymän muovidirektiivin, muovipillit kielletään Euroopan Unionin alueella vuonna 2021.

Sama direktiivi kieltää myös muoviset vanupuikot, muoviset kertakäyttöastiat ja monta muuta muovituotetta.Pillien ja puikkojen kieltäminen ei ole synnyttänyt kansanliikettä niitä puolustamaan, mikä kertonee siitä, että ihmiset voivat hyvin elää ilman näitä turhakkeitakin.

Tumppisaaste jäi, vaikka sitä on valtavasti

Silti voisi kysyä, mikä on yleisin roska, mitä löytyy uimarannoilta, kaupunkien kaduilta ja puistoista?

Se on tietenkin tupakannatsa, tarkemmin savukkeen filtteri eli suodatinpää.

Erään arvion mukaan maailmassa poltetaan vuosittain 5.6 miljardia savuketta ja näistä noin kaksi kolmasosaa – eli 4,5 miljardia kappaletta – heitetään roskaksi maahan. Ei siis ihme, että ne näkyvät katukuvassa ympäri maailman.

Filtterinatsa on selluloosa-asetaattia, eli käytännössä muovia,. Se ei maadu, vaan hajoaa noin viidessä vuodessa mikromuoviksi ympäristöön.

EU:lla oli tuhannen taalan paikka lisätä savukkeiden filtterit vanupuikkojen ja muovipillien kanssa kiellettyjen muovituotteiden listalle. Valitettavasti se hukkasi tilaisuutensa.

Tupakka-alan lobbausvoitto?

British Medical Journal -lehti on kertonut, että muovidirektiiviä valmistellessa ajatusta filttereiden kieltämisestä kokonaan pidettiin täysin toteutuskelpoisena.

Valitettavasti lopullisessa muotoilussa tupakkateollisuudelta edellytetään vain tupakkatuotteiisin liittyvän ”jätehuollon ja puhdistuksen kulujen kattamista.”

Sekin on toki edistystä, mutta täyskiellossa olisi ollut järkeä.

Savukkeiden filtterit ovat  käyttäjän kannalta turhake, aivan kuten juomien muovipillitkin.

Tupakkateollisuus väittää, että filtterit sieppaavat haitallisia aineita, jotka muuten päätyisivät tupakoitsijan keuhkoihin.

Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että tämä ei pidä paikkaansa.

Filtteri tai ei, savukkeen terveysvaikutukset ovat samat. Varmasti lähes jokainen ihminen, joka on kuollut tupakan aiheuttamaan keuhkosyöpään, on vetänyt savunsa filtterin kautta eikä silti säästynyt sairaudelta.

Nykysuodatin on lumetta – tehokas filtteri veisi maunkin

Tupakkateollisuudella on filttereidensä kanssa pitkä historia.

Filtterit ilmestyivät savukkeisiin 1950-luvulla, kun tutkijat olivat nostaneet esiin yhteyden keuhkosyövän ja tupakanpolton välillä. Tuolloin tupakkateollisuus laittoi paljon rahaa erilaisten filttereiden tutkimiseen.

Teollisuudella oli ilmeisesti aito kiinnostus löytää filtteri, joka vähentäisi tupakoinnin terveyshaittoja, sillä se vähentäisi tupakointiin liittyvää vastustusta.

Yllättäen tulokset olivat paradokseja: se, mikä tuotteessa oli terveydelle haitallista, olikin sama asia, mikä tuotti ihmisille tyydytyksen.

Jos suodatin oli aidosti tehokas – kuten jotkut ehdokkaat olivat – savut maistuivat liian laimeilta.

Jos tupakoitsijoista siis haluttiin pitää kiinni, oli valittava filtteri, joka päästää haitalliset aineet läpi.

Tämän havahtumisen jälkeen tupakkateollisuus lakkasi kehittämästä keinoja, jotka aidosti vähentäisivät tupakan terveyshaittoja, ja keskittyivät sen sijaan luomaan mielikuvaa turvallisemmasta savukkeesta.

Tuhkakupit tarjolle

Kun tupakkaa oli sauhuteltu filtterin läpi pari vuosikymmentä, suuri yleisö alkoi havahtua tupakantumppien aiheuttamaan roskaantumisongelmaan.

Yhdysvalloissa kampanjoitiin tumppiroskaa vastaan jo 1970-luvulla.

Tupakkateollisuus oli valppaana: sisäiset muistiot osoittavat, että teollisuus näki roskaantumisen huomattavana ongelmana. Se saattaisi kääntää suuren yleisön tupakoinnin vastaiseksi, ja teollisuus myös pelkäsi, että sille voitaisiin asettaa ympäristöveroja.

Niinpä tupakkateollisuus lähti vahvasti mukaan erilaisiin roskienkeruukampanjoihin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa se on rahoittanut Keep America Beautiful -järjestöä jo vuosikymmeniä.

Yhteistyöstä järjestöjen kanssa oli tupakkateollisuudelle kahdenlaista hyötyä. Ensinnäkin se antoi vaikutelman, että teollisuus kantaa vastuunsa roskaantumisesta.

Toiseksi tupakkayhtiö pääsi sanelemaan kampanjoiden sisältöä: se tarkoitti julkisiin tiloihin lisää tuhkakuppeja ja roskakoreja, mutta ei savuttomia tiloja.

Roska oli pelote, jolla vastustettiin sisäpolttokieltoa

Kun kaikkialla länsimaissa viranomaiset aloittivat taistelun sisätiloissa tupakoimista vastaan, tupakkateollisuus yritti jarruttaa sisäpolttokieltoja vetoamalla roskaantumisongelman lisääntymiseen.

Teollisuus käytti paljon rahaa viestittääkseen, että tupakoinnin siirtäminen ulkotiloihin pilaa ympäristöämme. Nimittäin ihmisillä ei ole tapana heittää baareissa tai kotonaan tupakantumppeja lattialle, mutta ulkoilmassa se on aivan ihan liian helppoa.

Eli jos tupakoitsijat pakotetaan tupakoimaan ulkona, myös roskaantuminen lisääntyy.

Hidastustyö päättyi kuitenkin tupakkayhtiöiden kannalta tappioon, sillä julkisten tilojen sisätupakointikiellot alkavat olla maailmanlaajuisia.

Vastuuta ei ainakaan teollisuus ota

Viime vuosina, kun kuvat merten roskaantumisesta ja muovisten jätelauttojen valtavista kasautumista levisivät mediassa, yleisön raivo kohdistui Pepsin ja Coca-Colan kaltaisiin yhtiöihin. Ne kieltämättä ovat juomapulloineen suuria muoviroskan tuottajia.

Jostain syystä harvempi on vaatinut tupakkateollisutta tilille saastuttavasta tuotannostaan.

Todennäköisesti kaikki ihmiset eivät hahmota, että filtteri on muovijätettä.

Monia eri alojen yrityksiä koskee tuotejätteiden takaisinottolaki, mutta tupakkayhtiöiden jätettä saa viskellä vapaasti kadulle, puistoihin ja rannoille ilman, että teollisuus joutuu vastaamaan siitä.

Mitä EU:n uusi muovidirektiivi tupakkateollisuudelle käytännössä merkitsee, jää nähtäväksi. Filttereiden kieltäminen olisi ollut silti nopein ja yksinkertaisin ratkaisu isoon ongelmaan.

 

X