Miksi kaikissa kunnissa ei ole edes muovinkeräysastioita? Muovipakkauksista pitäisi kierrättää puolet vuonna 2025

Monessa jätteiden kierrätyspisteessä on lukuisia roskiksia, mutta yksi puuttuu: muovin keräys.

Miksi ihmeessä, kun samaan aikaan muovin vaaroista ympäristölle puhutaan yhä enemmän?

Suomen pakkausmateriaalien kierrätyksestä huolehtii Rinki Oy, jonka sivuilla on lista muovin kierrätyspaikoista. Niitä on yhteensä 550.

Listalta löytyy kuntia, joissa ei ole yhtään muovinkeräysastiaa, kuten 1 400 asukkaan Kannonkoski Keski-Suomessa.

Moni lajittelee jätteensä huolellisesti. Muovillekin on kotona oma ämpäri, mutta löytyykö kunnasta muovinkeräysastia? © MIRVA KAKKO / KUVARYHMÄ / SKOY

Miksi muovia ei kerätä yhtä monessa paikassa kuin muita jätteitä?

”Kaupunkien keskustoissa on vaikeaa löytää tilaa muovipakkausten keräysastioille, kun pisteet ovat pieniä, eikä niitä voi laajentaa. Pikkukunnissa ei välttämättä kannata kerätä muovipakkauksia, koska pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuu päästöjä. On järkevämpää sijoittaa Rinki-ekopiste esimerkiksi naapurikuntaan, jos ihmiset käyvät siellä kauppakeskuksessa,” sanoo Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Tärkein syy Ringin harvaan keräysverkkoon on maksaja.

Ennen vuotta 2016 kierrätyksen maksoivat kunnat. Nyt maksajana on pakkausmateriaalia käyttävät yritykset, ja yritykset eivät halua kovinkaan paljon lisäkuluja kierrätysastioista.

Muovinkeräysastioiden määrä täytetään rimaa hipoen

Jätettä tuottavia yrityksiä velvoittaa laki, tässä tapauksessa ympäristöministeriön pakkausasetus. Siinä määritellään, kuinka monta jätteen keräyspistettä pakkausjätettä tuottavien yritysten on järjestettävä Suomeen.

Muovin keräyspisteitä on oltava vähintään 500, muiden pakkausmateriaalien eli lasin, metallin ja kuitupakkausten keräyspisteitä on oltava melkein nelinkertainen määrä: 1850. Alle 10 000 asukkaan taajamaan muovin keräysastioita ei tarvitse hankkia yhtään.

Yritykset täyttävät lain vaatiman muovinkeräysastioiden määrän rimaa hipoen, sillä jätteenkeräyspisteitä on vain 50 yli minimin.

EU-säätely on kiristynyt – vuonna 2025 puolet muovista pitäisi kierrättää

Miksi siis yrityksien velvollisuuksia ei kiristetä eli velvoiteta niitä keräämään muovia yhtä monessa paikassa kuin esimerkiksi kartonkia tai metallia, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen?

”Emme voineet velvoittaa yrityksiä heti tiheään kierrätysverkostoon, koska muovin keräys alkoi vasta vuonna 2016. Mutta nyt mietimme asetuksen kiristämistä tai muuta tapaa lisätä muovin kierrätystä.”

Muovin kierrätyksen lisäämistä mietitään, koska EU-säätely on kiristynyt.

Kotitalousmuovipakkauksista kierrätetään Suomen Uusiomuovin arvioin mukaan noin 15 prosenttia, jos mukaan ei lasketa pantillisia pulloja. Kun mukaan lasketaan pullot ja teollisuuden pakkaukset, luku nousee noin 30 prosenttiin.

Se on silti kaukana EU:n asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan vuonna 2025 puolet muovista pitäisi kierrättää.

Muovinkierrätyspaikkoja on tällä hetkellä Suomessa 550. Niitä toivotaan lisää. © KARI SANTALA / KUVARYHMÄ / SKOY

Löytyykö ratkaisu kierrätyksen kasvattamiseen jätteenkäsittelylaitoksista?

Kierrätyksen lisäämisen tapoja voivat olla ympäristöministeriön mukaan kaikkien taloyhtiöiden velvoittaminen keräämään muovia tai esimerkiksi muovin kerääminen jonkun toisen jätteen kanssa yhdessä.

Monissa Euroopan maissa muovi kerätään metallin kanssa yhdessä samaan astiaan ja erotellaan jätteenkäsittelylaitoksella. Tällöin kierrätys on hiukan helpompaa kuluttajalle, joten kierrätysprosentin toivotaan nousevan.