Miksi kannabiksen ongelmakäyttäjien hoito ei ole meillä muiden Pohjoismaiden tasolla? A-Klinikan ylilääkäri: ”Jos jatkamme riitelyä ja suljemme silmät todellisuudelta, olemme lirissä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Kannabiksen käytön yleistyminen on johtanut hoidon kysynnän kasvuun. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Kannabiksen käytön yleistyminen on johtanut hoidon kysynnän kasvuun. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa kannabiksen ongelmakäyttäjien hoito on jäljessä muista pohjoismaista.

Päihdelääketieteen työelämäprofessori ja A-klinikan johtavan ylilääkäri Kaarlo Simojoen mukaan tämä on osittain seurausta siitä, että keskustelu kannabiksesta on Suomessa liian polarisoitunutta, jonka vuoksi kohdennetusta ennaltaehkäisystä ja hoidosta on vaikea keskustella.

”Jos pitkään jatketamme tätä riitelyä ja suljemme silmät todellisuudelta, olemme jonkin ajan kuluttua lirissä. Rikosoikeudellisesta valvonnosta tulisi siirtää resursseja hoidolliseen apuun ja tukeen sekä pyrkiä kaikin tavoin muuttamaan tilannetta”, Kaarlo Simojoki toteaa.

Hoitoa ei riittävästi saatavilla

Kaarlo Simojoen mukaan helposti saavutettavissa olevia hoito-ohjelmia kannabiksen käyttäjille ei ole riittävästi tarjolla.

”Ongelma on se, että meillä Suomessa ei ole saatavilla laajassa mittakaavassa kannabikseen tarkoitettuja hoito-ohjelmia. Helposti saavutettavia hoitoja pitäisi ilman muuta olla enemmän”, Kaarlo Simojoki vaatii.

Hänen mukaan hoidon saaminen on koko ajan vaikeutunut Suomessa.

”Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaaditaan yhä vaikeampi ongelma, jotta pääsee hoidon piiriin. Kannabiksen käyttöä ei välttämättä nähdä tarpeeksi isona syynä.”

Kannabis esitetään positiivisena asiana

Kannabiksen käyttö Suomessa on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien, ja nyt ainoastaan alkoholi on tilastojen mukaan suositumpi päihde.

Simojen mukaan alaikäisillä kannabis on keskeisin hoidettava päihde. Hän mielestä nuorilla voi olla jossain tapauksissa liian korkea kynnys hakeutua hoitoon kannabisongelman takia.

”Tähän vaikuttaa useampi asia. Päihteiden käyttöön liittyy yleisesti häpeää, joka saattaa vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Sen lisäksi sen käyttö ja hallussapito on laitonta ja rangaistavaa, jolloin nuorella ei välttämättä ole rohkeutta hakeutua hoitoon. Toisaalta voi myös olla ettei nuori tiedosta sitä, että on syntynyt haittoja.”

Myös yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kokeneen ylilääkärin mukaan saattaneet vaikuttaa nuorten myötämielisyyteen kannabiksen suhteen.

”Kannabis on tärkeässä roolissa monissa televisiosarjoissa ja se esitetään positiivisena asiana. Tämä saattaa vaikuttaa nuorten suhtautumiseen.”

Päihdeongelmat alkavat jo peruskoulussa

Kaarlo Simojoen mukaan ennaltaehkäisevä päihdetyö kouluissa on tärkeää. Hänen mielestä Suomessa ei aina käydä tarpeeksi avointa keskustelua kannabiksesta.

”Herkimpiä asioita käsiteltäessä vaikuttaa todella paljon se, miten koulut ja opettajat suhtautuvat. Mielestäni olisi tärkeintä, että oppilaat saisivat tuomitsematonta ja asianmukaista tietoa kannabiksen haitoista, mutta myös siitä, mitä se ei aiheuta.”

Simojoen mukaan olisi tärkeintä, että mahdollisimman monen nuoren kohdalla kannabiksen käyttö jäisi kokeiluksi, minkä voisi saavuttaa kehittämällä koulujen ennaltaehkäisevää valistusta.

”Apua tulisi saada alusta asti. Tärkeintä olisi, että mahdollisimman monen nuoren kohdalla kannabiksen käyttö jäisi kokeiluksi. Siihen pitäisi kohdistaa voimavaroja, sillä kokeilua on lähes mahdotonta estää”

Kaarlo Simojoen mukaan Suomessa on kannabiksen käytön suhteen edelleen pelottelukultturia.

”Onhan se tavallaan ymmärrettävää. Jos ei ole tietoa tarpeeksi aiheesta, voi tuntua vieraalta puhua siitä.”

X