Miksi Mannerheimintiellä istuminen on hyvä tapa vastustaa ilmastonmuutosta? Näin vastaa Elina Kauppila, Elokapinan aktivisti ja kaupunginvaltuutettu
Kaupunginvaltuutettu ja ilmastoliike Elokapinan aktivisti Elina Kauppila osallistui 8. lokakuuta Valtioneuvoston linnalla järjestettyyn mielenosoitukseen.
Elina Kauppila on helsinkiläinen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu (vas.), yrittäjä, perheenäiti sekä Elokapina-ilmastoliikkeen aktivisti.
Elokapinan mielenosoitukset ovat viimeisimmän vuoden aikana nousseet laajaan julkisuuteen, sillä liike käyttää kansalaistottelemattomuutta, jossa aktivistit ovat useita kertoja katkaisseet Helsingin katujen kuten Mannerheimintien liikenteen istumalla maahan ajoradalle.
Miksi Mannerheimintiellä istuminen on hyvä tapa vastustaa ilmastonmuutosta?
”Mannerheimintie on pääkaupunkimme keskeisellä ja symbolisella paikalla. Elämme maailmanhistorian kohtaa, jossa huolestunut tiedeyhteisö sanoo, että ihmiskunnan on otettava käyttöön keinot, jotka oikeasti voivat muuttaa ilmastonmuutoksen suunnan.
Päättäjämme eivät näytä kuuntelevan sitä viestiä riittävällä vakavuudella, joten meidän täytyy toimia hätäjarruna, että nyt pysähdytään. Se mitä täytyy tapahtua, on konkreettinen, näkyvä pysäyttäminen. Siksi Mannerheimintie.”
Mannerheimintiellä istuminen on laitonta kansalaistottelemattomuutta. Pyhittääkö tarkoitus keinot?
”Elokapina haluaa kyseenalaistaa sen yhteiskuntajärjestelmän, joka luo lait. Kun saamme sakkoja poliisia vastaan niskoittelusta, niin kyse ei ole siitä, että vastustaisimme poliisia, vaan yhteiskuntajärjestelmän ilmasto- ja ympäristökriisiin liittyvää päätöksentekoa. Kyse on moraalisesta kannanotosta.”
Keinovalikoima on käyty läpi
Moni aktivisti on päätynyt Mannerheimintieltä putkaan. Edistääkö se Elokapinan tavoitteita?
”Niin kauan kuin olemme siellä tiellä, eikä poliisi ole antanut poistumiskäskyä, se on ihan tavallinen mielenosoitus. Kansalaistottelemattomuudeksi se muuttuu vasta, kun poistumiskäsky tulee, ja jäämme maahan istumaan.
Putkaan joutumisella ei ole itseisarvoa, mutta se näyttää, että kansalaiset ovat valmiita rikkomaan lakia kyseenalaistaakseen yhteiskunnan toiminnan. Siinä on se voima.”
Eikö perinteisempi mielenosoitusmarssi tai nimien kerääminen vetoomukseen toimisi?
”Niitähän on tehty vuosikymmeniä, ja mihin se on riittänyt? Ei mihinkään. Sehän on tässä aivan keskeistä, että kaikkea on tehty ja yritetty, ja se ei ole alkuunkaan riittänyt.
Joka kerta kun sanotaan, että Elokapina käyttää vääriä keinoja, niin ajattelen, että tervetuloa näyttämään, mikä se oikea ja toimiva keino on.”
Elokapina on nähty pääasiassa nuorten liikkeenä, mutta mukaan on tullut myös heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan?
”Näin on käynyt, ja on käynyt myös niin päin, että isovanhemmat tulevat ensin ja heidän lapsenlapsensa seuraavat mukana.
Toisaalta Elokapinaa yritetään selvästi myös toiseuttaa puhumalla nuorisoliikkeestä, vaikka tosiasiassa mukana on kaikenlaisia ihmisiä vauvoista pitkälle yli 70-vuotiaisiin.”
Vaikuttamista valtuustossa
Olet nyt ensimmäistä kautta vasemmiston edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa. Voiko ilmastoasioita edistää valtuustossa?
”Valtuustossa tehdään konkreettiset päätökset sen suhteen, että miten esimerkiksi liikenne, lämmitys, rakentaminen ja viheralueiden suunnittelu tapahtuu. Siksi ajattelen, että sillä voi edistää ja puolustaa ilmasto- ja ympäristöasioita.
Samaan aikaan se on tietenkin järjestelmän mukainen instituutio, jossa koko porukan täytyy päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten toimitaan. Niin kauan kun valtuustossa ei ole olemassa yhteistä käsitystä siitä, kuinka vakava kriisi on kyseessä, ei voida toimia tilanteen vaatimalla tavalla.”
Ehditkö kaupunginvaltuutettuna miettiä muita kuin ilmastoasioita?
”En ajattele vain ilmastoasioita, vaan paljon myös luonnon monimuotoisuuskysymystä, mikä tulee vastaan kaavoitusasioista päätettäessä. Samoin yhdenvertaisuuskysymykset ovat todella tärkeitä.
Ajattelen niitä moniulotteisesti sekä perheiden eriarvoisuuskehityksen että intersektionaalisen feminismin sekä alueiden välisen eriarvoisuuden kannalta.”