Mielenterveyttä hoidetaan hyvin eri tavoin: Etelä-Suomessa käydään psykoterapiassa, pohjoisessa hakeudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuntouttavan psykoterapian tarkoitus on pitää ihminen työkykyisenä.
Kelan korvaamassa psykoterapiassa kävijöiden määrä on kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta. Silti mielenterveyden lääkehoito on monin verroin yleisempää koko maassa.

Suomalaiset hakeutuvat eri puolilla maata hyvin epätasaisesti Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.

Lapissa tai Kainuussa ei juuri terapiassa käydä. Pohjoisessa ja koillisen selkosilla psykoterapiasta hakee apua vain kolme henkilöä tuhannesta, eli noin 0,3 prosenttia maakunnan asukkaista.

Eniten kuntoutuspsykoterapiassa käydään Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Näissä maakunnissa käydään kolme kertaa useammin psykoterapiassa verrattuna lapin ja Kainuun lukuihin.

Asia selviää Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henrikssonin selvityksestä.

Lähde: Kela.

Hän selvitti terapiassa käyntiä Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian osalta. Tämän lisäksi ihmiset käyvät terapioissa myös omalla kustannuksellaan, mutta tästä ei ole saatavissa kattavia tietoja.

Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia tähtää siihen, että ihminen pysyisi työ- tai opiskelukykyisenä tai palautuisi sellaiseksi.

Tätä Kelan osittain maksamaa psykoterapiamahdollisuutta käyttävät ihmiset kaikista tulo- ja yhteiskuntaluokista, mutta asiakaskunnan sisällä on suuret tuloerot.

Suurempi osa kuntoutuspsykoterapian asiakkaista on 1 600–2 400 euron kuukausituloilla. Tämä jää hiukan alle kaikkien suomalaisten mediaanipalkan, joka oli viime vuonna noin 3 000 euroa kuukaudessa. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä lukua, kun kaikki vertailtavat luvut laitetaan suuruusjärjestykseen.

Psykoterapia ei enää leimaa

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kuntoutuspsykoterapia-asiakkaista hakee helpotusta masennukseen. Kolmannes tulee terapiaan ahdistuksen takia ja vain murto-osa muista syistä.

Kuntouttava psykoterapia on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 25 vuoden aikana. Vuonna 1992 sitä sai noin 4 000 henkilöä koko maassa.

Psykoterapiassa käyvien määrä kymmenkertaistui vuoteen 2017 tultaessa. Silloin terapia-asiakkaiden lukumäärä oli lähes 40 000.

”Terapiassa käynnin lisääntymisen taustalla on monta tekijää. Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen on parantunut ja niiden stigma on lievittynyt. Myös terapeuttien määrä on lisääntynyt”, Tuulio-Henriksson sanoo.

Psykoterapia tehokasta hoitoa

Koko maassa kelakorvaukseen oikeuttavia psykoterapeutteja noin 4 660. Heistä yli kolmannes toimii Uudellamaalla.

Psykoterapeutit edustavat monia eri terapiasuuntauksia. Eniten on psykoanalyyttisesti, perheterapeuttisesti, kognitiivisesti ja ratkaisukeskeisesti suuntautuneita terapeutteja.

Suurimmat asiakasmäärät on pirkanmaalaisilla psykoterapeuteilla, joilla on keskimäärin 13 asiakasta, kun esimerkiksi  Lapissa ja Kainuussa heillä on keskimäärin 4­–5 asiakasta.

Psykoterapiassa käyvien määrä jää kuitenkin kirkkaasti jälkeen psyykenlääkkeitä syövien lukumäärästä myös niissä maakunnissa, joissa käydään eniten terapiassa. Niissäkin maakunnissa on ylivoimaisesti tavallisempaa lääkitä mielenterveyden häiriöitä lääkkeillä.

Ahkerimmin psykoterapiassa käydään siis Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Näissä prosentti väestöstä käy Kelan korvamassa psykoterapiassa, mutta 8–9 prosenttia syö masennuslääkkeitä.

Psykoosilääkkeitä syö Uudenmaan ja Pirkanmaa asukkaista runsas 3 prosenttia, pohjoiskarjalalaisista melkein 5 prosenttia.

Vaikka kuntoutuspsykoterapia ei edelleenkään ole erityisen yleistä missään päin maata, se on hoitona tehokasta.

”Kuntoutuspsykoterapia on onnistunut tavoitteessaan työkyvyn ylläpidossa. Varsinkin työssäkäyvät ovat pysyneet työssä”, Tuulio-Henriksson sanoo.

Lapin ja Kainuun oma tie

Lappi on kiinnostava tapaus mielenterveyden hoidossa. Siellä käydään maanlaajuisessa vertailussa vähän terapiassa, mutta syödään myös vähemmän psyykenlääkkeitä kuin muualla maassa.

7 prosenttia Lapin asukkaista saa masennuslääkitystä, mikä on Ahvenanmaan ohella vähiten Suomessa. Myös psykoosilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käytössä Lappi kuuluu vähiten käyttävien joukkoon.

Myös Kainuussa käydään Lapin tavoin vähän terapiassa, mutta siellä syödään psyykenlääkkeitä saman verran kuin muualla maassa keskimäärin.

Lapista ja Kainuusta sen sijaan haetaan eniten työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mielenterveysongelmat vievät työkyvyn

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi eniten sinne haetaan tuki-ja liikuntaelinsairauksien takia.

”Mitä paremmin psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia hoidetaan ja kuntoutetaan, sitä vähemmän työkyvyttömyyseläkehakemuksia tarvitsee laittaa vireille”, työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista tutkinut Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin tutkijat ovat jo pitkään puhuneet Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 sovitusta rajasta, joka jakaa Suomen diagonaalisesti kahtia läntiseen ja itäiseen kulttuuripiiriin. Ero näkyy edelleen kulttuurin lisäksi väestön terveydessä ja genetiikassa. Idässä ja pohjoisessa sairastetaan enemmän ja kuollaan varhemmin kuin lännessä ja etelässä.

”Oli postiivista havaita tutkimuksessa, että työkyvyttömyyseläkkeelle hakemisessa ei ole enää yhtä suuria eroja maakuntien välillä kuin viisi vuotta sitten”, Perhoniemi sanoo.

X