Miksi miehen paino nousee? UKK-instituutin Tommi Vasankari pureutuu lihavuuden syihin ja neuvoo keinot keventää: ”Puoli tuntia kävelyä tekee hyvää”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari sanoo, että yksilöiden genetiikka vaihtelee, jolloin tietty määrä liikakiloja on toiselle haitallisempaa kuin toiselle. Yhdestä asiasta hän on kuitenkin varma: ”Isossa kuvassa lihavuus on aina haitallista terveydelle.” © Petri Kaipiainen / Otavamedia
Suomalainen mies on liian lihava, mikä altistaa hänet monenlaisille sairauksille. Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari sanoo, että vanha totuus pitää edelleen paikkansa: Miehen paino nousee, kun syö enemmän kuin kuluttaa.

Tilastokeskus julkaisi marraskuussa uusimpia suomalaismiesten hyvinvointia koskevia tilastoja. Faktat ovat miesten ja samalla kansanterveyden kannalta karua luettavaa.

30 vuotta täyttäneistä miehistä peräti 72 prosenttia on ylipainoisia.

Lihavuus altistaa hyvin monenlaisille sairauksille, ja joukossa on hyvin yleisiä kansantauteja, kuten tyypin kaksi diabetes, kohonnut verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Mitä enemmän liikakiloja on, sitä nopeammin sairauksia ilmaantuu.

Professori, lääketieteen tohtori ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari muistuttaa, että vanha fraasi ”syö vähemmän, liiku enemmän” on edelleen hyvä ohjenuora.

Suomalaismiehillä on vain suuria vaikeuksia noudattaa sitä. Miehen paino nousee, sillä vain 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.

Samaan aikaan kun ravintomalli on poskellaan, harva mies saa aikaiseksi liikkuakaan riittävästi. Tilastokeskuksen mukaan 39 prosenttia suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella enää noin viidennes.

Tommi Vasankari © Suvi Laine / Otavamedia

Miehet ylipainoisia kaikissa ikäluokissa

Tommi Vasankarin edustama UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, jonka tehtävä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä vähentämällä liikkumattomuutta ja lisäämällä terveysliikuntaa.

Ylipaino koskee kaikkia aikuisten miesten ikäluokkia. Verkkosivusto Terveyskirjasto kertoo, että Suomessa lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Samassa ajassa nuorten lihavuuden määrä on kolminkertaistunut.

Koska edelleen hyvin suuri osa nuorten miesten ikäluokista suorittaa varusmiespalveluksen, saadaan sieltä vuosittain tietoa nuorten miesten painon kehityksestä. Sekin fakta kertoo, että miehen paino nousee. Vasankari kertoo, että varusmiespalveluksen aloittavien keskimääräinen paino on 1990-luvun alusta eli kolmessakymmenessä vuodessa noussut kahdeksan kiloa.

”Se on aika paljon, kun pituus on kuitenkin pysynyt jokseenkin samana.”

Lue myös: Herätys mies 40+! Ryhdy nyt huolehtimaan terveydestäsi – Elintavat ja sukurasitteet alkavat jo vaikuttaa hyvinvointiisi

Arki päästää meidät helpolla

Moderni länsimainen hyvinvointiyhteiskunta päästää kansalaiset fyysisen rasituksen suhteen helpolla. Dilemma on, että mitä fyysisesti helpommaksi elämämme on vuosikymmenten varrella muuttunut, sitä vähemmän kulutamme energiaa. Se puolestaan tarkoittaa painonnousua.

Ajassamme on eräs merkittävä ristiriita, sillä sosiaalisessa mediassa liikunta kuten juokseminen ja kuntosaliharrastus sekä yleiset hyvinvointiin liittyvät asiat korostuvat. Silloin syntyy helposti vaikutelma, että liikunta ja voimakas panostaminen hyvinvointiin olisi hyvin yleistä. Tilastot kertovat kuitenkin toista.

”Some on aivan eri asia kuin tilastojen ja väestötutkimuksen osoittama todellisuus”, Tommi Vasankari sanoo.

Moni mies kokee olevansa arjessaan niin kiireinen, että liikunnalle on vaikea löytää riittävästi aikaa. Liikuntasuositus on 2,5 tuntia viikossa.

”Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisi arkiviikon maata sohvalla ja sitten viikonloppuna tehdä yhden 2,5 tunnin lenkin. Tai voi niinkin tehdä, mutta selvästi hyödyllisempää olisi tehdä viisi puolen tunnin lenkkiä.”

Vasankari muistuttaa, että liikuntaa varten ei aina tarvitse lähteä johonkin suorituspaikalle tai edes hankkia tietynlaisia liikuntavaatteita. Kuka tahansa terve ihminen voi lähteä kotinsa ovesta puolen tunnin kävelylle. Myös koti- ja pihapiiriin kuuluva hyötyliikunta, kuten lumenluonti tai polttopuiden teko lasketaan.

Puolen tunnin reippaan kävelyn voi tehdä, kun pidentää reittiään esimerkiksi lähikauppaan.

”Jo puoli tuntia kävelyä päivässä tekee ihmiselle tosi hyvää. Sillä on ihan selvästi havaittava hyöty esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan ja rasva-aineenvaihduntaan.”

Lue myös: Maistuuko tirisevä äijämättö? Vähennä rasvaa – näin vaihdat herkut terveellisempiin vaihtoehtoihin

Lue myös: 40-vuotiaan miehen kuntoprojekti – Näin muutos näkyi kehossa ja mielessä, kun istumatyöläinen veti lenkkitossut jalkaan

Ei koskaan liian myöhäistä karistaa kiloja

Tommi Vasankarin mukaan ylipainoisen miehen ei ole koskaan liian myöhäistä ryhtyä keventämään painoaan.

”Ilman muuta ylipainon keventämisestä on hyötyä kaiken ikäisille ihmisille. Jos ajattelee ikäihmisiäkin, niin arjen toimintakykyyn on suuri merkitys sillä, onko normaalipainoinen, ylipainoinen vai lihava.”

Vaikka Vasankari puhuu mielellään liikunnan hyödyistä, hän kuitenkin muistuttaa, että painoon liittyvissä asioissa suurin tekijä on kuitenkin saatu energian määrä eli syöminen.

”Syö vähemmän ja kuluta enemmän on vanha, mutta edelleen ihan hyvä ohje aineenvaihdunnaltaan terveille ihmisille.”

Kun ylipainoa on runsaasti, se lähtee putoamaan helpommin alaspäin kuin lievä ylipaino. Se tarkoittaa, että reilusti yli satakiloisen voi olla helpompi pudottaa kymmenen kiloa tai enemmän kuin hoikemman ihmisen viisi kiloa.

Lihavuus altistaa monenlaisille sairauksille, ja eräs niistä on monitasoisesti terveyteen vaikuttava uniapnea. Se aiheuttaa muun muassa voimakasta päiväaikaista väsymystä, päänsärkyä, ärtyneisyyttä ja muistihäiriöitä.

Vasankari sanoo, että uniapnealla on toki useita riskitekijöitä ja osin on kyse nielun rakenteista, mutta silti uniapneasta kärsivillä eräs asia korostuu.

”Vaikka hyvin urheilullinenkin henkilö voi kärsiä uniapneasta, niin kyllä jossain määrin voidaan puhua lihavien sairaudesta. Lihavuus kun on aivan ykköstekijä uniapneassa.”

”Lihavuus on aina haitallista terveydelle”

Koronapandemian alkuvaiheessa havaittiin, että ylipaino vaikeuttaa myös koronan sairastamista ja siitä toipumista.

”Lihavuus tunnistettiin koronassa nopeasti riskitekijäksi. Koronan riskiryhmään nousi tiettyjä kansansairauksia, kuten tyypin kaksi diabetes, sydänsairaudet ja lihavuus.”

Kun miehen paino nousee, moni kokee silti edelleen olevansa terve. Kysymys siitä, voiko lihava mies olla terve, on Vasankarin mukaan määritelmäkysymys: Mitä käytetään lihavuuden määritelmänä ja mitä käytetään terveyden mittarina?

”Terveydessä ei ole tasa-arvoa. Genetiikka vaihtelee yksilöillä. Aivan varmasti on olemassa yksilöitä, joilla on selvästi liikakiloja, mutta heidän arvonsa ovat aivan ok ja he jaksavat tehdä esimerkiksi erilaisia liikuntasuoritteita. Toisaalta on normaalipainoisia ihmisiä, joilla on arvot pielessä ja huono kestävyyskunto.”

Yksilöiden sijaan suuri joukko kertoo kuitenkin Vasankarin mukaan selkeämmän totuuden.

”Isossa kuvassa lihavuus on aina haitallista terveydelle.”

Lue myös: Miksi paino vain nousee? Näin aineen­vaihdunta vilkastuu ruokavalion ja liikunnan avulla 

X