Miksi miehet passivoituvat? Kuusikymppiset naiset liikkuvat miehiä enemmän töissä ja vapaa-ajalla
Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa mitattiin ikääntyvien kunta-alan työntekijöiden aktiivisuutta ranteessa pidettävällä liikemittarilla työ- ja vapaapäivinä.
Tutkittavien keskimääräisiä tuloksia tarkasteltiin tunti tunnilta, ja siitä erottautui kaksi huomattavaa piikkiä työpäivien aikana.
Ne olivat aamulla kello 6-8 aikoihin sekä iltapäivällä 16-18 aikoihin. Nämä ajat näyttävät osuvan yksiin työmatkojen kanssa.
”Työhön ja työmatkoihin liittyvä aktiivisuus muodostaa suuren osan päivittäisestä aktiivisuudesta ikääntyvillä työtekijöillä. Olisikin tärkeää, että aktiivista kulkemista työpaikoille tuettaisiin ja siihen kannustettaisiin nykyistä enemmän”, painottaa FIREA-tutkimuksen johtaja, dosentti Sari Stenholm.
Vapaapäivinä kunta-alan työntekijöiden aktiivisuus alkoi myöhemmin ja se oli korkeimmillaan puolen päivän aikaan.
Miehet aktiivisempia vapaapäivinä
Tutkimuksen keskeinen löydös oli myös se, että naiset olivat keskimäärin aktiivisempia kuin miehet sekä työpäivinä että vapaapäivinä.
Miehet olivat aktiivisempia vapaapäivinä kuin työpäivinä.
”Aikaisempien tutkimusten perusteella voi arvella, että työaikana ero aktiivisuudessa liittyy ammattien vaatimuksiin. Kunta-alalla ammatit ovat edelleen hyvin eriytyneet ”naisten ja miesten töihin”. Esimerkiksi naispainoitteisella sosiaalialalla liikutaan enemmän kuin esimerkiksi miespainotteisella teknisellä alalla ja hallinnossa”, tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, erikoistutkija Anna Pulakka toteaa.
Naiset liikkuvat useammin myös työmatkat
Toinen selittävä syy voi löytyä työmatkoista. Anna Pulakan mukaan tähän ikäryhmään kuuluvat naiset ovat kertoneet kävelevänsä ja pyöräilevänsä töihin useammin kuin saman ikäryhmän miehet.
”Lisäksi tämän ikäpolven naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet. Töihin liittyvät kädenliikkeet ovat sellaisia, jotka ranteessa pidettävä liikemittari hyvin tunnistaa”, Pulakka jatkaa.
Varsinaisia syitä miesten aktiivisempaan liikkumiseen vapaapäivinä ei tutkimuksessa selvitetty. Pulakka arvelee syyn löytyvän mahdollisesti puolisoiden yhteisistä kävelylenkeistä ja kotiaskareista.
Vähäinen aktiivisuus voi vaikuttaa vireyteen työpäivän aikana
Liikkumisen taustalla olevat motivaatiotekijät voivat olla hyvin yksilöllisiä ja moninaisia.
”Osaa motivoi se, että aktiivisuus saa voimaan hyvin ja sillä on myönteisiä vaikutuksia omaan terveyteen. Toisia taas motivoi enemmän liikunnan sosiaaliset ulottuvuudet, ja he mielellään liikkuvatkin kaverin kanssa tai ryhmässä”, Anna Pulakka summaa.
Liikunnasta on yhtä lailla hyötyä sekä miehille että naisille. Fyysisen kunnon ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyessä, mutta liikunnalla on muitakin hyötyjä.
Se vaikuttaa esimerkiksi yöunen laatuun. Aktiivinen liikkuminen on yhteydessä myös parempaan mielialaan sekä parempaan vireyteen työpäivän aikana.