Uhanalaisiakin pistiäislajeja voidaan vielä pelastaa – ”Ne ovat tärkeitä pölyttäjiä mutta myös hyönteiskantoja sääteleviä saalistajia ja hajottajia”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hyönteishotellit ovat pistiäisille rakennettuja pesäpaikkoja.
Hyönteishotellit ovat pistiäisille rakennettuja pesäpaikkoja. © iStock
Suomen pistiäislajeista 16 prosenttia on uhanalaisia. Museomestarin mukaan pistiäislajien määrä Suomessa saattaa kuitenkin jopa kasvaa tulevaisuudessa, sillä Suomeen leviää lisää lajeja etelästä.

Suomessa elävien pistiäislajien ahdinko ei näytä helpottavan. Keväällä julkistetussa uhanalaisuusarvioinnissa noin 16 prosenttia kaikista Suomessa elävistä pistiäislajeista arvioitiin uhanalaisiksi.

Museomestari Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sanoo, että tilanteesta on syytä olla huolissaan.

”Pistiäisillä on monta tärkeää tehtävää ekosysteemissä. Ne ovat ensisijaisesti tärkeitä pölyttäjiä, mutta myös hyönteiskantoja sääteleviä saalistajia ja hajottajia.”

Elinympäristöt vähenevät ja kasvavat umpeen

Elinympäristöjen hupeneminen on Paukkusen mukaan suurin syy pistiäisten ahdinkoon. Muun muassa niittyjen ja hietikoiden umpeenkasvaminen uhkaa myrkkypistiäisiä, joiden eri lajeista 15 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

”Yksi uhka on myös kuolleen puuaineksen vähentyminen, joka johtuu metsätalouden tehostumisesta ja vanhojen puurakennelmien vähentymisestä.”, Paukkunen sanoo.

Myös ilmaston lämpeneminen on uhka pistiäisille.

”Lapissa on kolme kimalaislajia, jotka ovat uhanalaisia nimenomaan ilmaston lämpenemisen takia, koska ne elävät nimenomaan pohjoisen tunturialueilla”, Paukkunen sanoo.

Torjunta-aineiden haitoista pistiäisille ei ole vielä tällä hetkellä suoria todisteita, mutta nekin saattavat vaikuttaa hyönteisten ahdinkoon.

”Sen verran on tosin havaittu, että Etelä-Suomen tehokkaasti viljellyillä maatalousalueilla hyönteispölytteisten viljelykasvien satotasot ovat vähentyneet enemmän kuin muualla Suomessa.”

Lajien määrä saattaa jopa kasvaa

Paukkusen mukaan osa pistiäislajeista harvinaistuu entisestään tai jopa häviää kokonaan tulevaisuudessa, mikäli elinympäristöjen hupeneminen jatkuu samaa tahtia kuin nyt.

”Pistiäisten kokonaislajimäärä kuitenkin pysyy ennallaan tai jopa kasvaa Suomessa tulevaisuudessa, sillä ilmaston lämpeneminen tuo tänne uusia lajeja etelästä.”

Joitakin uhanalaisiakin pistiäislajeja voidaan kuitenkin vielä pelastaa.

”Elinympäristöjen säilyttäminen on tärkein tapa suojella pistiäisiä. Monia lajeja voi auttaa myös pesäpaikkojen rakentaminen, esimerkiksi hyönteishotellit eli puiset laatikot, joihin on porattu reikiä.”

X