Nuuskamuikkunen on japanilaismiesten idoli

Jaa artikkeliTilaa Seura
Miki (vas.) ja Daiki Takami halusivat tulla Suomeen häämatkalle, koska pitävät valtavasti muumeista. Suomessa he halusivat nähdä revontulia, joulupukin ja Marimekon. © Markus Pentikäinen/Otavamedia
Suomi on japanilaisten suosikkimaa Pohjolassa. Molemmissa maissa tykätään muumeista, Marimekosta, karaokesta ja saunasta. Miksi näin on?

Helmikuisena talvipäivänä Helsingin keskustan lämmitetyillä kävelykaduilla törmää todennäköisemmin Muumi-kassia iloisesti olallaan heiluttelevaan japanilaisturistiin kuin vuodenaikaan kuuluvaan lumeen ja jäähän.

Suomi onkin japanilaisten ehdoton ykköskohde Pohjoismaissa. Rahaa he jättävät Suomeen noin 60 miljoonaa euroa.

Mikä heitä tänne vetää? Maailman toiselle puolelle, kalliiden tavaroiden ja hiljaisen kansan pariin?

Kansojemme molemminpuolinen rakkaus karaokeen ja talviolosuhteet kestäviin perheautoihin toki yhdistävät, mutta silti.

Vastausta on etsittävä molempien kulttuurien todelliselta asiantuntijalta. Toimittaja ja kääntäjä Keiko Morishita, 45, on asunut Suomessa jo 20 vuotta.

”Tulin Suomeen Muumien perässä. Äitini luki minulle Muumi-kirjoja, kun olin lapsi.”

Morishita kertoo, kuinka hän parikymppisenä toimittajana oli vaikeassa elämäntilanteessa, tehnyt valtavasti töitä ja oli hyvin väsynyt. Kirjastossa Morishitan käteen osui aivan sattumalta lapsuudesta tuttu Tove Janssonin Taikurin hattu. Hän alkoi lukea kirjaa, ja tuttu tarina loi turvallisuudentunnetta.

”Aloin miettiä, minkälainen kulttuuri voi luoda tällaista kirjallisuutta? Päätin tutustua maahan.”

Morishitan mukaan japanilaisessa kirjallisuudessa luonnonilmiöillä on aina vahva symbolinen lataus. Mutta Tove Janssonin kirjoissa hahmot seikkailevat luonnon keskellä.

”Asiat vain tapahtuvat. Se oli todella ihmeellistä.”

Mutta riittävätkö muumit yksin selittämään Aasiasta virtaavia turistilaumoja?

Vapauden kaipuu

Muumit ovat tehneet sen, että moni muukin suomalainen tuote on nyt todella suosittu Japanissa. Esimerkiksi Marimekon värikkäät kankaat ja Iittalan kauniit astiat tuovat iloa talveen.

Yhdessä Helsingin suosituimmista ostospaikoista, Esplanadin Marimekko-myymälän Marikahvilassa, istuu japanilainen nuoripari. Kummallakin on muumi-kuvilla koristeltu kassi ja kassissa ostoksia värikkäistä vaatteista suomalaisiin käsirasvoihin.

”Tulimme Suomeen Marimekon ja revontulien vuoksi”, kertoo Miki Takami ja paljastaa, että he ovat puolisonsa Daiki Takamin kanssa häämatkalla.

Takana on lähes viikko Suomessa, josta pääosa vietettiin Rovaniemellä toiveena nähdä revontulia. Taivaalla ei tällä kertaa loimunnut, mutta onneksi tavattiin sentään yksi matkan pääkohteista, Joulupukki.

Kun puhe siirtyy muumeihin, pariskunnan ilmeet kirkastuvat entisestään.

”Lempihahmoni on Nuuskamuikkunen. Hän on niin komea. Hän matkustaa ja elää yksin. Hän on hyvin esikuvallinen, itsenäinen hahmo”, tuore aviomies analysoi.

Nuoren rouvan suosikkihahmo on Mörkö.

Myös Marimekko on pariskunnan mieleen ja Tokion oma Marimekko-myymäläkin on heille tuttu.

”Marimekon värit ja värien yhdistelmät ovat jotain ainutlaatuista”, Takamit huokaisevat.

Mutta nyt on taas käännyttävä asian-
tuntijan puoleen: onko tavallista, että kadulta sattumanvaraisesti poimittu japanilainen osaa heti nimetä Muumilaakson suosikkihahmonsa?

Keiko Morishita kertoo, että vuonna 1969 Japanissa tehty ensimmäinen muumi-animaatiosarja oli niin suosittu, että edelleen suuri osa nykyisistä keski-ikäisistä osaa laulaa ulkoa siinä olleen Nuuskamuikkusen laulun.

”Olen törmännyt työssäni tähän usein. Jos puhun vaikkapa palaverissa Suomesta ja Suomen luonnosta, japanilaiset yhdistävät ne heti muumeihin. Nuuskamuikkunen on hyvin monen japanilaismiehen idoli.”

”Monet japanilaismiehet haaveilevat vapaammasta elämästä. Että he voisivat matkustaa ja seikkailla, kuten Nuuskamuikkunen. Mutta aikuisuuden myötä elämän realiteetit vangitsevat ihmiset työhön”, Morishita miettii.

Hän kertoo, että nykyisin jopa Suomen suurlähetystön henkilökunnan käyntikorteissa ovat muumihahmot. Niin aukottomasti muumit yhdistetään Suomeen.

Tutkimusmatka japanilaiseen mielenmaisemaan alkaa tuntua nyt entistä kiinnostavammalta.

Suomalaiset ovat rohkeita

1990-luvulla Japanista Suomeen juurtunut karaoke on villinnyt kahta hiljaista kansaa vuosikymmeniä vailla hiipumisen merkkejä. Ja ainakaan Suomesta taustanauhan päälle laulamisen riemu ei lähde ennen seuraavaa jääkautta.

”Suomalaiset ovat nykyisin paljon rohkeampia karaokelaulajia kuin japanilaiset!” Morishita nauraa.

”Japanissa tavataan ystäviä ja lauletaan pienissä karaokehuoneissa. Suomessa esiinnytään koko ravintolalle, ja joillakin on jopa esiintymisvaatteet päällä.”

Morishitan mukaan japanilaisilla on usein jokin karaoke-bravuurinumero, jonka he ovat harjoitelleet hyvin, jotta se menisi täydellisesti.

”Suomalaiset ovat jotenkin vapaampia, he voivat laulaa tunteen mukaan.”

Selittyisikö tunteilla myös Marimekon suuri suosio? Vai onko suuri suomalainen muotitalo tunneasia vain meille, Armi Ratian ja Kirsti Paakkasen elämäntyön ihailijoille?

Morishita arvelee, että juuri Marimekon leiskuvat värit vetoavat japanilaisiin, koska japanilaiset kuosit ovat perinteisesti olleet hillitympiä. Marimekko on esimerkiksi Chanelia edullisempi brändi, joten se ei herätä kateutta.

Hän näkee leikkisässä suomalaisessa suunnittelussa yhteyden metsään.

”Tokion keskustassa on tehtyjä kävelypolkuja, joissa on metrin välein kieltokylttejä, mitä kaikkea siellä ei saa tehdä. Ei saa juoda tekojoen vettä, eikä saa pissattaa koiria. Ja jos lähdemme oikeaan luontoon, kuljemme vuorelle jonossa, koska siellä voi olla oikeasti vaarallista.”

Japanissa ei tunneta esimerkiksi jokamiehenoikeutta. Mutta kun suomalaiset menevät metsään jokainen saa kulkea vapaasti, minne haluaa. Luottamus synnyttää vapautta.

”Kerran olin suomalaisen ystäväni kanssa sienestämässä, ja eksyimme reitiltä. Ehdin jo ajatella, että nyt on kriisitilanne”, Morishita nauraa.

”Mutta ystäväni vain riemuitsi, kun löysi lisää sieniä.”

Löylynlyömät

Marimekon myymälästä äkkäämme toisen nuoren japanilaisparin. Myös tokiolaiset Tomohiro ja Yuna Nakanishi ovat Suomessa häämatkalla.

”Unikko on tunnetuimpia Marimekon kuvioita, kaikki Japanissa tietävät sen”, sanoo Yuna Nakanishi.

Myös Nakanisheilla on selvät näkemykset suosikkimuumeistaan: Yuna pitää Muumipeikosta ja Tomohiroon on tehnyt vaikutuksen Nuuskamuikkunen. Marimekkoon he tulivat suoraan Moomin Shopista.

”Hawaijilaisia sanotaan ystävällisiksi. En ole koskaan käynyt Hawaijilla, eikä minun varmaan enää tarvitsekaan. Kaikki ovat täällä Suomessa olleet niin ystävällisiä, että nyt olen kokenut sen”, Tomohiro kiittelee.

Suomessa japanilaisia pidetään hyvin ystävällisenä ja kohteliaana kansana, toisin kuin meitä suomalaisia. Keiko Morishita nauraa, että japanilaiset ajattelevat juuri päinvastoin. Heistä japanilaiset eivät ole kovin ystävällisiä, mutta suomalaiset ovat suorastaan kuuluisia siitä.

”Tiedätkö, myös saunominen on tällä hetkellä kova juttu Japanissa”, Morishita kysyy yllättäen.

Vaikka saunat ovat usein kuntosalien yhteydessä ja niissä on viihdykkeenä televisiot, on myös toisenlainen saunakulttuuri nousussa.

Morishita on hiljattain vieraillut Japanissa saunassa, jossa löylymestari kävi kerran tunnissa heittämässä litran vettä kiukaalle. Löylynheiton jälkeen mestari löyhytti pyyhkeellä tulikuumaa höyryä löylyttelijöiden päälle ja poistui.

Saunat istuvat japanilaiseen kulttuuriin hyvin, sillä kuumien lähteiden ympärille syntyneen kylpyläkulttuurin kasvateille alastomuus ei ole ongelma.

”Hauskinta on, että nyt löylyä sanotaan japanissakin löylyksi”, Morishita hehkuttaa.

Kun yrittää löytää yhteyttä Muu-
mien, saunan ja metsän välille, vastaus suomalaista kulttuuria ulkoapäin katsovalle näyttäytyy selvemmin.

”Nuorempana ajattelin, että Muumilaakson hahmot ovat hieman epäkypsiä. Nyt, ihan viime aikoina, olen tullut siihen tulokseen, että he ovat ennemminkin vapautuneet yhteiskunnan paineista”, Morishita miettii.

Kun suomalaistunut japanilainen haluaa esitellä japanilaisille vierailleen parasta Suomea, hän vie vieraansa metsään. Vapauteen, pois kaupunkielämän rajoituksista.

”Menemme Nuuksioon, paistamme makkaraa ja nautimme luonnosta. Ja katsomme suomalaisia! He ovat luonnossa niin vapaasti. Suomalaiset tekevät meidät japanilaiset hyvin onnellisiksi.”

X