Miksi Suomi ei menesty euroviisuissa? Musiikin vientiguru arvioi: ”Intohimo ei lähde levy-yhtiöstä tai pomoportaasta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
John Lundvik edustaa Ruotsia edustaa Euroviisuissa.
Israelissa John Lundvik edustaa Ruotsia Euroviisuissa. © LEHTIKUVA / REUTERS
”Jonkun pitäisi rakastaa sitä lajia niin paljon, että yrittäisi tehdä maailman parhaan euroviisubiisin ja shown", sanoo Jukka Immonen, yksi kotimaisen musiikin vientiin erikoistuneen The Fried Music -yhtiön perustajista.

Seura uutisoi, kuinka suomalaisia major levy-yhtiöitä ei kiinnosta maailman – tai edes Euroopan – valloitus. Asetelma näkyy musiikin viennissä – ja joka toukokuu heikkona menestyksenä euroviisuissa.

Tänä vuonna Darude ja Sebastian Rejman putosivat finaalista. Taso ei yksinkertaisesti riittänyt huipulle.

Tel Avivissa on nähty kymmenittäin taitavia artisteja, joista moni on vakiokasvo oman maansa myyntilistoilla. Sebastian Rejman on hyvä laulaja, mutta hänen yhtyeensä The Giant Leap julkaisi edellisen levynsä yhdeksän vuotta sitten – laulajan ura ei siis ole varsinaisesti nousukiidossa.

Pop-kupla

Euroviisut on vain pieni osa pop-musiikkia.

”Oikeastaan se on ihan oma kuplansa, jonka sisällä ihmiset seuraavat melko tarkkaan toistensa tekemistä”, Jukka Immonen sanoo.

Immonen on yksi kotimaisen musiikin vientiin erikoistuneiden yhtiöiden, The Fried Music sekä Fried Publishing, perustajista.

Yhtiössä on mukana myös modernin popin suomalainen suurmies Teemu Brunila, jonka kappale on komeillut USA:n Billboard-myyntilistan ykkösenä. Sekä Immonen että Brunila ovat tuttuja nimiä monien kansainvälisten hittien taustalla.

”Vuosia sitten ajauduin vahingossa itsekin euroviisuihin – Belgian mukana”, Immonen muistelee.

Hän kertoo kuulleensa kustantajaltaan, kuinka yksi kappale oli päätynyt Belgian viisudelegaatiolle.

”Sitten huomasinkin istuvani kisojen Green Roomissa.”

Euroviisujen jälkeen Immonen sai joitain yhteydenottoja. Häneltä olisi haluttu tilata lisää musiikkia.

”Mutta se musa, mitä me teemme, ei ehkä ole ihan euroviisu-tyyppistä. Tosin viime vuosina ns. euroviisumusan ja Spotify-listamusiikin välinen ero on kaventunut.”

Intohimon puute

Suomalaisten viisumenestys on mietityttänyt Jukka Immosta, joka on ollut aiemmin mukana konsultoimassa Ylen Uuden Musiikin Kilpailussa. Hyviä kappaleita on haettu, hyviä tekijöitä on yritetty houkutella mukaan.

”Jonkun pitäisi rakastaa sitä lajia niin paljon, että yrittäisi tehdä maailman parhaan euroviisubiisin ja shown. Se intohimo ei lähde levy-yhtiöstä tai pomoportaasta”, Immonen sanoo.

Ruotsissa tällaisia tekijöitä on paljon.

”Siellä on niin paljon hyviä biisintekijöitä, että joukosta löytyy tekijöitä myös ”euroviisutyyppiseen” pop-musiikkiin. Oikeastaan nämä tekijät ovat ihan oma ammattikuntansa.”

Jukka Immosen mukaan ruotsalaisten viisumenestys perustuu aivan erityiseen kulttuuri-ilmiöön: Euroviisukarsinta Melodifestivalen on niin suosittu tapahtuma, että sen ympärillä liikkuu rahaa.

Siksi kilpailu on myös tekijöiden näkökulmasta kiinnostava.

”Meillä euroviisukarsinnat ei ole samanlainen instituutio.”

Suomessa on kourallinen kansainvälisen tason artisteja, joiden taso riittää Euroopan huipulle. Moni heistä keskittyy uraansa kotimaassa. Harva näkee euroviisuissa lisäarvoa oman uran kannalta.

Analogian voisi siirtää jääkiekon MM-tasolle: Suomi lähettää joka vuosi kisoihin Mestis-pelaajista kootun maajoukkueen. Sitten ihmetellään, miksi ei voiteta.

Euroviisut ja plöts

Kyynisesti ajateltuna euroviisut on suuri tulonsiirto veromakasajilta biisintekijöille ja artisteille. Immosen mukaan kuvio ei ole silti välttämättä rahallisesti kiinnostava.

”En ole ihan varma, haluaisinko, että meidän tekijät laittaisivat kaikki paukut euroviisubiisien tekoon. Niihin liityy myös riski: Pahimmillaan se on euroviisut ja plöts.”

Immonen kertoo, että tällä hetkellä Teemu Brunilan biisi Speechless on (Robin Schulzin esittämänä) Saksan Top10-listalla.

”Se oli Euroopan radiokuutonen muutama viikko sitten. Esikarsinnoissa kuultujen biisien perusteella on todennäköistä, että se tulee olemaan suurempi hitti kuin tämän vuoden euroviisuvoittaja.”

Immosen mielestä kotimainen musiikkivienti on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin.

”Väitän, että jos on hyvä projekti, kyllä se saadaan esiteltyä ja pelipaikoille. Meillä on Suomessa jo jengiä, joilla on oikeat puhelinnumerot ja onnistumisia kansainvälisillä markkinoilla.”

Immosen mukaan musiikkiviennin suurin pullonkaula on nyt biisintekijät.

”Heitä voisi olla vielä enemmän.”

X