Miksi sydänkohtaus on yleinen ihmisillä, mutta ei muilla eläimillä? – Tutkimus: Miljoonia vuosia sitten katosi suojeleva geeni
Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisille tuli 2-3 vuotta sitten geenimutaatio, joka vaikutti sydän- ja verisuonitautien yleistymiseen. Tutkijoiden mukaan sama mutaatio selittää myös punaisen lihan vaikutuksen ihmisten sydänterveyteen.
Sydänkohtaus on ihmisillä yleinen kuolinsyy. Maailmanlaajuisesti noin 31 prosenttia kuolemista aiheutuu sydän- ja verisuonitaudeista. Suomessa ne aiheuttavat edelleen vajaa puolet työikäisten kuolemista.
Muilla lajeilla ei kuitenkaan ole vastaavaa ongelmaa. Esimerkiksi simpansseista niilläkin, jotka elävät epäterveellisesti ja joilla on korkea kolesteroli, on vain pieni todennäköisyys saada sydänkohtaus.
Geenimutaatio selittää myös punaisen lihan vaikutuksen
Ero ihmisten ja muiden lajien välillä selittyy luultavasti osittain eroilla käyttäytymisessä ja ympäristössä. Ne eivät kuitenkaan selitä aivan kaikkea.
Tuoreen, Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian PNAS-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmislajissa tapahtui noin 2–3 miljoonaa vuotta sitten geenimutaatio, jonka seurauksena sydänkohtaukset yleistyivät. CMAH-niminen geeni katosi ihmisistä, ja se aiheutti muutoksia.
Sama mutaatio selittää tutkijoiden mukaan myös sen, miksi punainen liha lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä ihmisillä, mutta ei muilla lajeilla. Heidän mukaansa tutkimustulosta voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia ratkaisuja hillitsemään sydän- ja verisuonitautien yleisyyttä.
CMAH-geenin puuttumisen vaikutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään huonoja: sen ansiosta ihmiset pystyvät muun muassa juoksemaan pitkiä matkoja.
Terveelliset elämäntavat pienentävät riskiä
Sydän- ja verisuonitautiriskiään voi pienentää elintavoilla, muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Vielä keski-ikäisenäkin voi pienentää sydäntautiriskiä aloittamalla säännöllisen liikuntaharrastuksen.