Miksi tekniikan ala ei houkuta? Vain kuudesosa opiskelijoista on naisia, vaikka he menestyvät matematiikassa ja luonnontieteissä

Tytöt ovat Suomessa menestyneet viime vuosina poikia paremmin matematiikassa ja luonnontieteissä. Esimerkiksi vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa tyttöjen tulokset olivat näissä aineissa selvästi poikia parempia.

Tästä huolimatta tekniikan aloilla, jossa matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista tarvittaisiin, opiskelijoista vain kuudesosa eli 17 prosenttia oli naisia vuonna 2018, kertoo opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilasto.

Sukupuolijakauma on säilynyt tasoittumattomana jo useita vuosia.

Tilanne on ristiriitainen, sillä naiset valmistuvat tekniikan aloilta miehiä useammin tavoiteajassa, varsinkin ict-alalla. Tekniikan alan ammattijärjestössä Insinööriliitossa ollaankin huolestuneita sukupuolijakaumasta.

Suuri osa potentiaalista menee hukkaan, jos lahjakkaat tytöt eivät hae opiskelemaan tekniikan aloja.

Tasoittumista ei ole näkyvissä

Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksista valmistui viime vuonna kaikkiaan 1 037 naista, mikä on vain 19 prosenttia kaikista valmistuneista. Naisten osuus valmistuneista on pienentynyt vuodesta 2010 kaksi prosenttiyksikköä.

Valmistumisensa jälkeen suurin osa miehistä pääsee vakituiseen työhön, mutta naisilla määräaikaisuus on huomattavasti yleisempää. Miehistä vakituiseen työhön pääsee 74 prosenttia ja naisista vain 54 prosenttia. Asia selviää Insinööriliiton vuonna 2017 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksesta.

Vuonna 2016 tehdyn Nuorisobarometrin mukaan naisten ja miesten välinen sukupuolijakauma tekniikan aloilla säilyisi tulevaisuudessakin samankaltaisena, jos nuoret päätyisivät toiveammatteihinsa. Naisten osuus ICT-alalla pienenisi jopa entisestään.

Käsitykset ammateista periytyvät

Mistä ristiriita tyttöjen matemaattisen lahjakkuuden ja pienen tekniikan alan osuuden välillä sitten johtuu?

Erikoisasiantuntija Mikko Valtonen Insinööriliitosta arvioi, että tilanteeseen vaikuttaa ainakin alan periytyminen vanhemmilta lapsille.

”Koulutusaste tutkitusti periytyy, mutta niin periytyy jossain määrin myös ammatinvalinta.”

Jos tytön suvussa naiset eivät aiemminkaan ole hakeutuneet tekniikan aloille, voi olla, että tyttö itsekin mieltää ne miesten aloiksi ja kokee siksi toisen ammatin sopivammaksi itselleen.

Mikko Valtonen kiinnittää huomiota myös siihen, että ammattinimikkeet ja muu kielenkäyttö vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Myös oppilaitosten markkinoinnin ja oppimateriaalien merkitystä on pohdittu. Jos kuvissa esimerkiksi näkyy vain miehiä, se voi vahvistaa alalle hakemista harkitsevan naisen käsitystä, että kyseessä on vain miesten ala.

”Sukupuolittuneisuus on ongelma yhteiskunnallisestakin näkökulmasta. Se vaikuttaa palkkatasa-arvoon ja eläkkeiden suuruuteen”, Valtonen sanoo.