Miksi yliopisto salaa kiukaiden päästötiedot? Terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrässä moninkertaisia eroja – Kiuasvalmistajat päättävät uusien mittaustulosten julkaisusta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vuodesta 2013 kiuasvalmistajat ovat olleet velvollisia vakuuttamaan CE-merkinnällä, että heidän tulisijansa täyttää Euroopan unionin laatuvaatimukset. Nykyisen sertifikaatin ainoa päästövaatimus koskee häkää eli hiilimonoksidia (HO). Nyt Itä-Suomen yliopisto valmistelee kiukaille uutta, terveydelle vaarallisiin pienhiukkaspäästöihin perustuvaa kansallista sertifikaattia.  © Arto Wiikari/KuvaryhmŠ/SKOY
Vuosittain lähes sata suomalaista kuolee ennenaikaisesti sairauksiin, jotka aiheutuvat saunoissa poltettavan puun synnyttämistä pienhiukkasista. Itä-Suomen yliopistossa on meneillään toinen perättäinen tutkimushanke kiukaiden päästöistä. Sen mittaustulosten julkistamisesta päättävät kiuasvalmistajat.

Keväällä 2019 Itä-Suomen yliopisto julkisti uraauurtavan Kiuas-tutkimuksensa tulokset,  kiukaiden nimistä kuitenkin vaieten.

Terveydelle haitallisten päästöjen vähentämiseen tähtäävä hanke osoitti, että kahdeksassa tutkitussa puukiukaassa oli valtavia eroja. Saastuttavin kiuas päästi taivaalle pienhiukkasia seitsemän kertaa painavamman määrän kuin vähäpäästöisin malli.

Syöpää aiheuttavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-päästöjen erot olivat kiukaiden välillä jopa yli 100-kertaisia.

Osana hanketta tutkijat valmistelivat puukiukaille ympäristösertifikaattia. Mallien eroja kuvastaa se, että paras kiuas sai kymmenportaisella asteikolla alustavaksi arvosanakseen 7,9, ja suuripäästöisin malli pyöreän nollan.

Yliopiston seikkaperäisessä tutkimusraportissa ei kuitenkaan kerrottu sitä, mitkä kiukaat olivat mukana tutkimuksessa. Kiinnostuneet lukijat saattoivat vain arvailla, mikä oli vaikkapa hyvin saastuttavaksi arvioidun ”Kiuas 6:n” merkki ja malli.

Salailu herätti arvostelua

Ratkaisua arvosteli muiden muassa Rakennusmaailma-lehti, joka piti julkisin varoin tehdyn tutkimuksen tulosten pimittämistä kuluttajilta naurettavana. Saunologia-blogia julkaiseva dosentti Lassi A. Liikkanen puolestaan arveli tietoja salatun kiuasvalmistajien mieliksi, jotta ne lähtisivät mukaan kiukaiden päästöjä vähentävään jatkohankkeeseen.

Uusi kiuasvalmistajien tukema tutkimushanke käynnistyikin heti edellisen perään. Kiuas 2:n yksi tavoitteista on luoda puukiukaille ympäristösertifikaatti kuluttajien ostopäätöksen helpottamiseksi.

Hankkeen kuluista maksavat vajaan neljäsosan IKI, Harvia, Narvi, Misa, Teuvan Keitintehdas, Premec, Metallitekniikka Hannu Laajala ja Muko, joiden kiukaiden päästöjä tutkijat mittaavat.

Seura kysyi kiuastutkimusten johtajalta, Itä-Suomen yliopiston tutkijalta Jarkko Tissarilta, miksi yksittäisten kiukaiden mittaustulokset salattiin, ja minkälaista tietoa on luvassa suurelle yleisölle vastaisuudessa.

Miksi ette julkistaneet ensimmäisen tutkimuksen tuloksia kiukaiden nimien kera?

Hankkeen lähtökohta oli selvittää, millä tasolla kiukaiden päästöt yleisesti ovat, eikä niinkään selvittää yksittäisten kiukaiden päästöjä. Vakioimme mittauksia varten kaiken, muun muassa poltettavan puun määrän ja veto-olosuhteet, mikä tarkoitti sitä, että osaa kiukaista käytettiin niiden käyttöohjeiden vastaisesti.

Emme halunneet jakaa tietoa, josta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Piditte siis epäreiluna julkistaa tuloksia, joissa osaa kiukaista käytettiin eri tavalla kuin käyttöohjeissa sanotaan?

Se olisi voinut olla epäreilua. Osalla kiukaista käyttötavalla on suuri vaikutus päästöihin, kun taas toiset toimivat aina suurin piirtein samalla tavalla, käytti niitä miten hyvänsä.

Projektin johtopäätös oli, että lähdetään yhdessä kiuasvalmistajien kanssa viemään asiaa eteenpäin niin, että kaikki on yhteisesti hyväksytty. Se on paljon hedelmällisempi tapa kuin julkaista asioita, jotka eivät ole välttämättä loppuun asti mietittyjä.

Syöpävaarallisten PAH-päästöjen erot olivat eri kiukaiden välillä yli satakertaisia. Eikö etenkin näiden mittaustulosten salaaminen ole ongelmallista?

Sen voi sanoa, että huonommissa kiukaissa päästöt ovat kauttaaltaan suuria.

Mutta kuluttajahan ei tiedä, mitkä ovat niitä huonompia kiukaita, kun tuloksia ei ole julkistettu.

Juu, ei tällä hetkellä vielä tiedä. Tässä uudessa hankkeessa meidän on tarkoitus saada vuonna 2021 valmiiksi kiukaiden ympäristösertifikaatti, jonka valmistajat voivat halutessaan julkaista.

Parhaiden kiukaiden valmistajat ottavat sen todennäköisesti käyttöön, vähemmän hyvissä sitä tuskin näkyy.

Syöpävaarallisia PAH-päästöjä ei mitata

Mihin uusi ympäristösertifikaatti perustuu?

Kiuas saa nollasta neljään tähteä sen perusteella, mikä on siitä lähtevien pienhiukkasten kokonaismassa. Kyseessä on maailman ensimmäinen puunpolttolaitteelle annettava pienhiukkassertifikaatti.

Mittaustapa perustuu ensimmäiseen tutkimushankkeeseen, mutta esimerkiksi klapien kosteutta ja kokoa on tarkistettu yhdessä kiuasvalmistajien kanssa.

Onko päästöissä tapahtunut muutosta?

Olemme mitanneet nyt enimmäkseen valmistajien uusia prototyyppejä, emmekä ole ainakaan toistaiseksi päässeet yhtä korkeisiin lukemiin kuin ykköshankkeessa. Eli kiukaissa on tapahtunut kehitystä.

Mitä jos kuluttaja haluaisi tietoja kiukaiden yksittäisistä päästöistä, vaikkapa noen määrästä?

Mittaamme useita eri päästöjä, mutta sitä ei ole lopullisesti päätetty, julkaistaanko ne vaikkapa valmistajien luvalla jollakin nettisivulla vai jääkö asia kiuasvalmistajien vastuulle. PAH-päästöjä emme kuitenkaan mittaa.

Miksi?

Se vaatisi erillisen kemiallisen analyysin ja maksaisi paljon enemmän kiuasvalmistajille.

”Aika monelle päästöillä ei ole niin väliä”

Eikö kuluttajilta jää tärkeää tietoa saamatta, jos osa selvitetyistä tiedoista jää julkaisematta?

Kyllähän siinä tavallaan jää. Mutta näkisin, että tärkeintä on päästä tässä alkuun, ja vielä sillä tavalla, että kiuasvalmistajat ovat täysin rinnoin mukana. Jos sertifikaatteja ei hankita, niin silloin tietoa ei tule ollenkaan.

Tietoa tulee kuluttajille siis tipoittain – onko ratkaisuun vaikuttanut se, että kiuasvalmistajat maksavat 75 000 euroa tästä uudesta 327 000 euron tutkimushankkeesta?

Ei se vaikuta millään tavalla.

Eikö tiedon panttaaminen ole kyseenalaista, kun huomioidaan, että 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti sairauksiin, jotka ovat aiheutuneet puun pienpoltosta syntyvistä pienhiukkasista?

Tämä on sen verran iso ja monimutkainen kokonaisuus, että en näkisi tässä mitään ongelmaa. Jos saamme tuotettua tietoa, jota tavalliset ihmiset voi hyödyntää, niin sillä on isompi merkitys kuin yksittäisillä mittaustuloksilla.

Tämä on pitkän tähtäimen juttu: ei Suomen kaikkia kiukaita uusita kerralla.

Erään arvion mukaan Suomessa ostetaan noin 50 000 puukiuasta vuodessa. Jos osa tutkimustuloksistanne tulee julki vasta vuosien päästä, eikö tässä käy niin, että tuhannet suomalaiset hankkivat sillä välin suuripäästöisiä kiukaita, vaikka he voisivat jo nyt hankkia vähäpäästöisiä?

Niinhän siinä todennäköisesti käy, mutta aika monelle päästöillä ei ole niin väliä. Ympäristötietoisten kuluttajien määrä on vielä aika rajallinen. Asia on niin iso, että tässä ei voi edetä liian nopeasti.

Kiukaat aiheuttavat neljäsosan Suomen nokipäästöistä, jotka lämmittävät etenkin arktista aluetta. Ensimmäisen tutkimuksenne mukaan kiukaiden erot nokipäästöissä olivat jopa viisinkertaisia. Miten ilmastonmuutoksesta huolestuneen kuluttajan kannattaa valita kiukaansa?

Ympäristösertifikaatin arvosana kertoo jo paljon. Nokihan on osa pienhiukkasten massaa, ja jos se on pieni, myös noen määrä on pieni.

Kiuasvalmistajat päättävät

Sertifikaatin julkaiseminen on vapaaehtoista valmistajille. Eikö se ole huono asia, että osa ei välttämättä julkaise sitä ollenkaan?

Näinhän siinä varmasti käy. Mutta sertifikaatti vaikuttaa myös sitä kautta, että kun parhaat valmistajat pääsevät mainostamaan sen avulla, heikommille tulee painetta panostaa tuotekehitykseen.

Sertifikaatti on sellainen, että siinä kerrotaan kaikki mittaustiedot, mutta niiden julkaiseminen on tällä hetkellä jäämässä kiuasvalmistajien päätettäväksi.

Oletteko pyytänyt Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta arviota siitä, missä määrin tutkimustulokset voi salata?

Emme, mutta tämä on yleinen tapa. Tutkimussopimuksessa, jonka lakimiehet ovat käyneet läpi, on sovittu, että yritysten yksityiskohtaiset mittaustulokset ovat ainoastaan yritysten käytössä.

Lue myös: Päästääkö sinun takkasi epäterveellisen määrän pienhiukkasia ilmastoon? – ”Kukaan ei tiedä, kuinka vanha suomalainen tulisijakanta on”

X