Ei kuluttajansuojaa, ei puhelinmyynnin turvaa – miksi yrittäjää saa huijata vapaammin kuin tavallista ihmistä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Yrittäjäksi ryhtyvä menettää yllättävän monia kuluttajalle kuuluvia suojausetuja. © Otavamedia / Pekka Holmström
Yksityishenkilöillä on Suomessa turvanaan vahva kuluttajansuoja sekä töissä työehtosopimukset, mutta moni yksinyrittäjäksi ryhtyvä saa yllättyä: samat turvaverkot katoavat heti kun perustat firman.

Seura uutisoi 13. lokakuuta hätkähdyttävästä tapauksesta, missä graafisen alan pienyrittäjän Elisa Pesosen tililtä varastettiin yli 20 000 euroa kopioimalla hänen maksukorttitietonsa. Jos Pesonen olisi yksityisasiakas, pankki olisi velvollinen korvaamaan skimmaushuijarien varastamat rahat.

Koska rahat varastettiin yrityspankkikortilta, korvausta ei heru.

Tämä johtuu siitä, että kuluttajalainsäädäntö ei suojaa edes yksinyrittäjiä esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioinnissa, viranomaisten kanssa asioidessa, sopimuksia tehdessä tai ostoksilla. Varsinkin vastikään toimintansa aloittaneiden pienyrittäjien voi olla vaikea hahmottaa sitä, että he ovat tavallaan pudonneet kuluttajansuojan ulkopuolelle.

”Kuluttajaa suojellaan lainsäädännössä heikon aseman takia ja heillä on tukenaan kuluttajansuojaviranomaisia. Myös pienyrittäjä voi olla samalla tavalla heikossa asemassa, eikä hänellä ole neuvotteluvaltaa sopimuksissa. Mutta silti samanlaista suojaa ei ole. Pienyrittäjät kokevat, etteivät he saa riittävästi tukea ja joutuvat hoitamaan asioitaan itse”, Suomen Yrittäjien asiantuntija Karoliina Katila sanoo.

Onko yrittäjä siis täysin lainsuojaton?

Ei onneksi aivan kokonaan. Pienyritykset voivat vedota elinkeinonharjoittajien välisiä sopimusehtoja säätelevään lakiin, jonka mukaan sopimuksissa ei saa käyttää ehtoa, joka on toisena osapuolena olevan elinkeinonharjoittajan kannalta kohtuuton ottaen huomioon heikommasta asemasta johtuva suojan tarve.

Kieltoa on tehostettava kyseisen lain mukaan uhkasakolla. Tähän Elisa Pesonenkin on vedonnut ja odottaa nyt pankin vastausta.

”Olen ottanut yhteyttä juristeihin, mutta joutunut itse etsimään tämän lainkohdan. Tietämäni kaikki muut yrittäjät ovat luovuttaneet vastaavissa tilanteissa. Jos en opiskelisi itse oikeustiedettä, olisin varmasti itsekin luovuttanut”, Pesonen sanoo.

 

Valelaskutusta ja pakkomyyntiä vapaammin

Yrittäjien toinen esille nostama epäkohta on etämyyntitilanteista puuttuva 14 vuorokauden peruutusoikeus. Yrittäjille kaupataan puhelimitse paljon tuotteita  – kuten maksullisia yritysrekistereitä.

Vaikka yrittäjä ei tuotetta tilaisikaan, härskeimmät puhelinmyyjät voivat silti lähettää myyntipuhelun jälkeen laskun.

Yrittäjän on paljon vaikeampi pyristellä irti pakkosopimuksista kuin peruutusoikeuteen vetoavan kuluttajan.

Suomen Yrittäjien Katila pitää yrityksiä piinaavaa huijausmyymistä tai ajoittain kampanjamaisesti ryöpsähtävää suoranaista valelaskutusta törkeänä toimintatapana.

”Jonkin verran tulee esiin, että lasku vain tupsahtaa postiluukusta. Kun on esimerkiksi kesäapulaisia töissä, laitetaan virheellisiä laskuja siinä toivossa, että laskut menisivät läpi. Yrittäjän on tosi tärkeä käydä läpi kaikki laskut. Jos tulee perusteeton lasku, siitä pitää reklamoida. Ja jos lasku siirretään perintätoimistolle, on tärkeää reklamoida myös sinne”, Katila sanoo.

Yrittäjien perintäkulut voivat olla moninkertaisia yksityishenkilöiden perintäkuluihin verrattuna. Perintälaista nimittäin ovat tähän asti puuttuneet perimiskulujen maksimimäärät muiden kuin kuluttajien osalta.

Tähän on onneksi tulossa muutos, sillä koronan takia yrittäjätkin ovat saamassa perintäkulukaton ainakin väliaikaisesti.

 

Yrittäjän palkkaamat perheenjäsenetkin joutuvat tinkimään eduistaan

Muut yrittäjyyden riskit tai palkansaajille tuttujen etujen puuttumiset ovat ihmisillä paremmin tiedossa.

Yrittäjää ei koske työaikalainsäädäntö eikä vuosilomalainsäädäntö, vaan hän voi olla täysin laillisesti jopa joka päivä aamusta iltaan töissä. Useinkaan yrittäjä ei lomaile ainakaan pitkäaikaisesti, joko sen takia, että siihen ei ole varaa tai sen takia että siihen ei ole aikaa.

Yrittäjän sosiaaliturva perustuu itse maksettavaan eläkevakuutukseen. Moni yrittäjä vakuuttaa itsensä yrittäjäneläkevakuutuksessa pienillä summilla, mikä määrittää kaikkien etuuksien tason.

”Etuudet ovat yrittäjillä usein tämän takia kovin pienet ja yrittäjät kokevat, että heitä tässä kohtaa sorsitaan ja he saavat vähemmän kuin työsuhteessa olevat henkilöt”, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Eläkemaksujen matalan tason takia siis yrittäjän eläke, perhevapaan aikainen korvaus ja sairauspäiväraha voi jäädä vaatimattomaksi. Lisäksi yrittäjä voi pudota työttömänä jopa kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle, sillä päätoimisella yrittäjällä ei ole hänen työskennellessään yleensä oikeutta työttömyystukeen vaan oikeus työttömyysturvaan alkaa vasta yrityksen lopettamisesta – tosin ehtoja on höllennetty väliaikaisesti koronaepidemian takia vuoden loppuun asti.

Työttömyysturvan heikkous on ulotettu jopa yrittäjän perheenjäseniin, jotka työskentelevät  perheyrityksessä – vaikka he eivät omistaisi yhtään mitään yrityksestä.

”Yrittäjien perheenjäsenillä on muihin työntekijöihin verrattuna kaksinkertainen työssäoloehto eli se aika, jota ennen ei voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa”, Hellstén sanoo.

X