Millä tavalla aikuinen saa koskettaa lasta? Urheiluvalmennuksen ahdistelu ja kiusaaminen kuriin Väestöliiton kampanjalla

Tunnetut urheilijat ja asiantuntijat kehottavat keskustelemaan urheilupiireissä tapahtuvasta häirinnästä ja kiusaamisesta avoimesti. Et ole yksin -palvelu tarjoaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden asiantuntijoiden kanssa niin nuorille kuin harrastustoimintaan osallisille aikuisillekin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valmentaja voi ohjata myös koskettamalla, kunhan valmennettava on antanut siihen lupansa.

Tunnetut urheilijat ja asiantuntijat kehottavat keskustelemaan urheilupiireissä tapahtuvasta häirinnästä ja kiusaamisesta avoimesti. Et ole yksin -palvelu tarjoaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden asiantuntijoiden kanssa niin nuorille kuin harrastustoimintaan osallisille aikuisillekin.
Teksti:
Alisa Kaukio

Varsinkin taitolajeissa on tavanomaista, että valmentaja ohjaa valmennettavaa oikeisiin asentoihin myös koskettamalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajan Tiina Kivisaaren mielestä lasten kanssa tulisi keskustella pienestä pitäen siitä, millä tavoin valmentaja saa koskea tai ohjata.

”Kotonakin pitäisi vanhempien uskaltaa sanoa lapselleen, että hei se on sinun kehosi ja jos et pidä jostain, miten valmentaja vääntää tai kääntää sinua niin, saat sanoa, että tämä ei käy ja harjoituksissa tapahtuneista asioista voi kertoa kotona. Kuulostaa aika simppeliltä, muttei kuitenkaan välttämättä ole sellaisia asioita, joita vanhempana osaisi lapselle neuvoa”, Tiina Kivisaari kertoo.

Asioita täytyy myös nimetä, jotta niistä voidaan keskustella.

Valmentajan tehtävä on ohjata rehellisesti, mutta kannustavasti

Espoon Telinetaitureita edustava telinevoimistelija Oskar Kirmes, 23, painottaa myös valmentajan oikeanlaisen ohjauksen merkitystä urheilijalle.

”Huippu-urheilussa totta kai valmentajan pitää sanoa rehellisesti, jos on jotain huonoa, mutta se ei tarkoita, että hän kiusaisi tai, että palautteen anto olisi negatiivista, vaan valmentajat yrittävät auttaa siellä salilla.”

Vaikka valmentajan tehtävä on ohjata ja antaa myös kritiikkiä, valmentajan pitäisi osata lukea urheilijaa ja tunnistaa, jos tällä on huono päivä tai vaikeuksia sopeutua ryhmään ulkopuolisuuden tunteen tai häirinnän takia.

”Se on tosi tärkeä rooli, että valmentajalla on silmät auki. Jos huomaa, että urheilijalla on jo raskasta sillä hetkellä, valmentaja voisi sanoa jotakin enemmän positiivista, vaikkei kaikkea olisikaan tehnyt ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt.”

Koripalloliitto on mukana Et ole yksin -kampanjassa.

Koripalloliitto on mukana Et ole yksin -kampanjassa. © iStock

Positiivinen ilmapiiri auttaa jaksamaan – Ketään ei saa jättää yksin

Oskar Kirmes näyttää esimerkillään nuorille, kuinka olla hyvä joukkuekaveri ja kilpakumppani. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan Väestöliiton Et ole yksin -kampanjaan, kun häntä pyydettiin osallistumaan.

”Olen sellainen kaveri, että jos huomaan, että joku on ulkopuolinen tai joutuu kiusatuksi, yritän heti saada hänet ryhmään mukaan, ettei ketään jätettäisi yksin.”

Kirmes toimii omalta osaltaan mallina siitä, millaista henkeä urheilussa pitäisi parhaimmillaan olla ja ylläpitää.

”Meidän ryhmässämme Espoossa on tällä hetkellä 13 voimistelijaa ja olen monesti sanonut, että olisin lopettanut jo kauan sitten, jos meillä ei olisi niin hyvä ryhmähenki ja positiivinen ilmapiiri. Olemme kavereita salin ulkopuolellakin.”

Tunnetut urheilijat levittävät tietoisuutta Et ole yksin -palvelusta

Lapsen tai nuoren kynnys puhua häirinnästä tai kiusaamisesta harrastuksissa voi olla suuri.

Väestöliiton asiantuntija Saara Ruotsalainen uskoo tunnettujen urheilijoiden esiinnousun kannustavan nuoria puhumaan avoimesti kohtaamastaan häirinnästä ja kiusaamisesta.

”Mitä enemmän seuroissa asti aletaan puhua siitä, että tällainen palvelu on olemassa ja, että tänne Et ole yksin -palveluun voi olla yhteydessä, sitä parempi. Nyt hienosti Oskar Kirmes lähti puhumaan asian puolesta ja sillä tavalla tieto varmasti leviää seuroihin ja nuorten voimistelijoiden keskuuteen. Muista lajeista on myös omat urheilijakasvonsa. ”

Oskar Kirmes ei ole havainnut häirintää omissa voimistelupiireissään, mutta kehottaa heti puuttumaan asiaan, jos sellaista havaitsee.

”Kannattaa kysyä ensin häneltä, jolle asia on tapahtunut ja jos on iso juttu, menee sitten  puhumaan valmentajalle”, Kirmes ehdottaa.

Hyvässä hengessä urheilu on mukavaa.

Harrastaminen on mukavaa, kun ketään ei syrjitä tai kiusata. © iStock

Nuoret viestittelevät mieluiten chatissa

Et ole yksin –palvelu on täysin anonyymi ja luottamuksellinen. Koulutetut asiantuntijat auttavat nuoria ja aikuisia puhelimessa ja chat-keskustelussa.

Palveluihin tulleista yhteydenotoista kerätään kuitenkin paljon oleellisia taustatietoja, kuten onko yhteydenottaja itse nuori, hänen vanhempansa vai muu seuratoimija ja mistä aihepiiristä on ollut kyse.

”Selkeästi näkyy, että chatissa on enemmän nuoria ja puhelimessa taas enemmän aikuisia, jotka ottavat yhteyttä”, Väestöliiton asiantuntija Saara Ruotsalainen kertoo.

Nuoret hyödyntävät yleensä verkkopalveluita ahkerasti ja myös Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä uskoo digitalisaation helpottavan tiedon levittämistä.

Nettitesti valmentajille

Seurojen käyttöön halutaan luoda nuoria ohjaaville valmentajille ja muille seuratoimijoille oppikokonaisuus, jota voitaisiin hyödyntää kaikissa lajeissa.

”Kunnianhimoinen tavoite on se, että olisi netissä sellainen testi, minkä kävisit tekemässä, jos menet seuraan valmentajaksi tai vanhempana tulet valituksi seuran hallitukseen, että tiedät mistä asioista pitää huolehtia ja mihin pitää ottaa yhteyttä, jos joku seuran ihmisistä ottaa yhteyttä ja kertoo kokeneensa häirintää tai kiusaamista”, Tiina Kivisaari sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää lajiliitoilta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Lajiliitot ovat kuitenkin vastuussa omista seuroistaan ja siitä, että suunnitelmiin kirjatut turvallisen urheilun pelisäännöt toteutuvat.

Lajiseurojen toimintavalmiudella on suuri merkitys, sillä häirinnällä ja kiusaamisella voi olla vakavat seuraukset nuoren tulevaisuuteen.

”Jokainen on oma yksilönsä ja kokee asiat eri tavalla, mutta häirintä tai kiusaaminen voi vaikuttaa pahimmillaan niin, ettei nuori halua enää mennä harrastukseen, sekä hyvin negatiivisesti itsetuntoon ja nuoren hyvinvointiin yleisesti”, Väestöliiton Saara Ruotsalainen summaa.

X