Millainen on Suomen suhde Venäjään tulevaisuudessa? Tutkija analysoi Nato-jäsenyyden vaikutusta maiden väliseen kykyyn ja haluun tehdä yhteistyötä
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen Venäjä-suhteilta mureni pohja. Ne on pakko rakentaa taas kerran toimiviksi.
Venäjän ulkoministeriössä Moskovassa seurataan tarkasti, miten muu maailma – Suomi mukaan lukien – reagoi sen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Vahvistettujen tietojen mukaan Venäjän armeija on syyllistynyt useisiin sotarikoksiin, muun muassa siviilien tappamisiin ja raiskauksiin.
Nato-Suomessa hallituksen tärkein tehtävä on ylläpitää suhde Venäjään. Yhteistyötä on pakko tehdä, jo maantieteen takia: Suomen ja Venäjän välissä on 1 343 kilometriä pitkä raja. Pelkästään käytännön asioiden hoitamiseen tarvitaan toimivat suhteet.
”Pitää muistaa, että Suomi ei voi luoda toimivia suhteita yksin. Olemme riippuvaisia siitä, että Venäjällä on yhteistyökykyä ja halua myös rakentaa yhteistyötä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
Uhittelua jo ennen Nato-hakemusta
Venäjän asenteessa länsimaita kohtaan tapahtui Saaren mukaan suuri muutos Krimin valtauksen jälkeen.
”Kremlin suunnalta alettiin tulkita paljon ankarammin esimerkiksi Suomen puolustusvoimien harjoittelua Nato-joukkojen kanssa. Harjoitukset nähtiin enemmän vihamielisenä toimintana kuin ennen vuotta 2014”, Sinikukka Saari sanoo.
Joulukuussa 2021 Venäjä vaati Natolta takeita siitä, ettei puolustusliitto enää laajene kauemmas itään. Venäjä varoitti myös Suomea – ja Ruotsia – liittymästä Natoon, sillä jäsenyys johtaisi vakaviiin sotilaallisiiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat vastatoimia.
Joulukuussa 2017 Nato-jäsenyyden kannalla oli Ylen Taloustutkimuksella tekemän kyselyn mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista. Toukokuussa 2022 kannatus oli jo 76 prosenttia.
”Kaikesta luottamuksen rakentamisesta huolimatta Venäjä pyrkii räikeästi rajoittamaan Suomen itsemääräämisoikeutta ja kansallista suvereniteettia, kuten tasavallan presidenttikin asian ilmaisi.”
Venäjä kykenee yhteistyöhön Nato-maan kanssa. Sillä oli pitkään rakentavat suhteet Norjaan. Vuonna 2010 maat sopivat vuosikymmenien neuvotteluiden jälkeen Barentsinmeren rajoista. Sen jälkeen suhteet heikentyivät, ja erityisesti vuoden 2014 jälkeen Venäjä on uhitellut enemmän. Norja on yksi Naton perustajajäsenistä.
Lue myös: Hämmentämistä ja häirintää – Mitä Venäjän hybridihyökkäykset ovat meille jo opettaneet?
Venäjä toimii aktiivisesti internetin tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa. Se vaikuttaa myös useiden erilaisten tapahtumasarjojen taustalla. © Istock
EU vei Suomen osaksi länttä
Sinikukka Saaren mukaan Suomen suhde Venäjään ja Venäjän käsitys Suomesta pysyy käytännössä samana Suomen Nato-jäsenyydestä huolimatta.
”Lähtöoletus Venäjällä on ollut, että Suomi EU-jäsenenä ei ole puolueeton maa. Käytännössä Venäjä on pitänyt meitä läntisenä maana myös turvallisuuspoliittisessa merkityksessä. Olemme myös osallistuneet Naton harjoituksiin. Venäjä on jo sotilaallisissa suunnitelmissa ja laskelmissaan ajatellut, että Suomi on osa länttä.”
Venäjän sotilasteknisiksi kutsumansa mahdolliset toimet riippuvat täysin siitä, millaiseksi Nato-Suomen suhde Natoon muotoutuu – tuleeko meille esimerkiksi Naton sotilastukikohtia tai ydinaseita.
Lainsäädäntömme estää ydinaseiden tuonnin Suomeen. Niitä ei saa käyttää täällä tai edes kuljettaa Suomen kautta.
”Suomen linja todennäköisesti on se, että ulkomaisia Nato-joukkoja ei haluta Suomeen, kuten ei myöskään ydinaseita”, Saari arvelee.
Näitä asioita Suomi ei kuitenkaan halua sanoa ääneen, jotta niihin jää mahdollisuus palata tiukan paikan tullen.
Venäjä eriytyy Euroopasta
Taloudessa Suomella on Venäjällä isot rahat pelissä. Monet suomalaisyritykset näkivät Venäjällä kasvun mahdollisuuksia ja laajensivat sinne toimintaansa. Esimerkiksi valtion suurimmaksi osaksi omistamalla energiayhtiö Fortumilla on viiden miljardin euron edestä energian- ja lämmöntuotantolaitoksia Venäjällä.
Meijeriyritys Valiollakin oli tehdas Venäjällä, koska se ei voinut Venäjän vuonna 2014 asettamien talouspakotteiden vuoksi viedä juustoa Suomesta Venäjälle. Nyt Venäjän hyökkäyssodan alettua tehdas on myyty venäläisille sijoittajille.
Vaikka liiketoiminta Venäjällä olisi joskus vielä mahdollista, sitä tuskin nähdään kovin houkuttelevana maana investoida. Venäjä saattaa vielä kansallistaa esimerkiksi Fortumin voimalaitokset.
Sama suunta? Britannian pääministeri Boris Johnson tapasi presidentti Sauli Niinistön Presidentinlinnassa Helsingissä 11. toukokuuta, jolloin he allekirjoittivat maiden yhteisen turvallisuusjulistuksen. © AP / LEHTIKUVA / FRANK AUGSTEIN