Ministeri vastaa: Nuorten palveluita kehitetään Icehearts-mallin suuntaan – Samaan aikaan sote-uudistus uhkaa ennalta ehkäisevää työtä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuvituskuva: Poika näyttää kädellään stop-merkin.
© iStock
Eriarvoistumisen estäminen on yhteiskunnan ydinkysymyksiä. Rahaa siihen ei juuri laiteta.

Eriarvoistumista pidetään yhtenä sisäistä turvallisuutta eniten uhkaavana tekijänä.

Syrjäytymisen estämiseen on kuitenkin olemassa toimiva malli, jonka Icehearts-idean isä Ville Turkka on kehittänyt. Turkka laati Seuran pyynnöstä listan keinoista, joilla hän torjuu syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Icehearts-joukkueissa pelataan jääkiekkoa, jalkapalloa ja salibandyä, mutta tärkeintä mukana oleville lapsille ja heidän perheilleen on tuki, jota joukkuetta pyörittävät kasvattajat antavat lapselle ja hänen perheelleen. Joukkue sitoutuu lapsen tukemiseen siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Turkan eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä listan voit lukea Seuran jutusta täältä. Lista on lyhyt – ja ilmainen.

Nyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ottaa kantaa Iceheartsin malliin.

”Olen ollut tosiaan hyvin vaikuttunut Icehearts-toimintamallista. Pitkäjänteinen sitoutuminen ja koko perheen tukeminen ovat mallissa olennaisia ja nuori on kaiken keskiössä”, Saarikko sanoo.

”Kyseessä on käytännössä yhden luukun toimintamalli, jos sen karkeasti yleistää yhteiskunnalliselle tasolle.”

Saarikko on itsekin kuulunut muutama vuosi sitten Turun Iceheartsin hallitukseen.

Ministerin mielestä Iceheartsin kaltainen työ toimii parhaiten peruspalveluiden täydentäjänä.

”Tämä on järjestöjen rooli palvelujärjestelmässämme. Ne löytävät ketterästi uudenlaisen tuen tarpeen ja tukevat kaikille saatavilla olevia palveluita.”

Ei kuitenkaan lisää euroja

Hallitus linjasi kevään kehysriihessään, miten se kohdentaa rahaa tulevan neljän vuoden aikana eriarvoistumisen estämiseen.

Saiko Iceheartsin tyyppinen toiminta huomiota?

Saarikko sanoi helmikuussa 2018, että Iceheartsin toimintamalli pitäisi levittää laajemmalle.

”Olemme kehittämässä palvelujärjestelmäämme vähän vastaavanlaiseen suuntaan”, hän sanoo Seuralle.

Tästä sovittiin jo hallitusohjelmassa 2015, kun yhdeksi kärkihankkeista nostettiin lapsi- ja perhepalvelujen muutos kohti ennalta ehkäisevää, perhelähtöistä matalan kynnyksen tukea.

Tähän niin sanottuun yhden luukun hankkeeseen kohdennettiin kehysriihessä 40 miljoonaa euroa 2016–2018.

”Kyseessä on laaja, monia hallinnonaloja ja palveluja koskeva muutos, joka edellyttää vahvaa kansallista ohjausta ja muutosvaiheen rahallista panostusta”, lukee kärkihankkeen esittelyssä.

Hankkeeseen ei kuitenkaan tullut lisää rahaa kehysriihessä, vaikka 40 miljoonan rahoitus oli suunniteltu päättyväksi tänä vuonna.

Pieniä puroja

Pieniä europuroja kehysriihessä ohjattiin nuorten matalan kynnyksen työllistymispalveluja tuottaville Ohjaamoille.

”Ohjaamojen vakinaistamista tuetaan viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Sen lisäksi laitetaan kolme miljoonaa euroa siihen, että Ohjaamoissa pystytään antamaan myös nuorten perusarjessa auttavaa psykososiaalista tukea”, Saarikko lupaa.

Pienenä lisäpanostuksena sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt pilottihankkeita, joilla haetaan nuorten arkea parhaiten tukevia malleja. Asiaa kysytään myös nuorilta itseltään.

Pilotteihin kohdistetaan noin miljoona euroa.

Sotesta hässäkkä

Lasten ja nuorten parissa toimivat järjestöt ovat olleet syystä huolissaan siitä, mitä niiden toimintaedellytyksille käy sote- ja maakuntauudistuksessa. Uudistus uhkaa monella tavalla niiden toimintaa.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, mutta hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät jäävät kuntien vastuulle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Sydänliiton pääsihteeri Tuija Braxin tehtäväksi selvittää tilannetta.

Brax etsii vastauksia siihen, mitkä ylipäätään ovat järjestöjen toimintamahdollisuudet sote- ja maakuntauudistuksessa. Ongelmallisia ovat varsinkin tilanteet, joissa järjestön toiminta liittyy sekä kuntaan jäävään että maakuntaan siirtyvään palveluntuotantoon.

Braxin tarkoitus on myös selvittää sitä, miten järjestöjen resurssit voidaan turvata ja miten yleishyödylliset yhteisöt voivat toimia kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle tai muille yleishyödyllisille sote-toimijoille.

Braxin väliraportti valmistuu huhtikuun aikana. Raportti on valmis kesäkuun loppuun mennessä.

X