Mistä Suomi on huolissaan? Sen huutavat yhteen ääneen ilmastobarometri 2019 ja nuorten ilmastolakko – Nyt ilmasto-oppi halutaan koulujen oppiaineeksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ilmastolakko-mielenosoitukseen 15.3. osallistuneiden nuorten viesti Suomen päättäjille on kristallinkirkas ja suorapuheinen.
Nuorten ilmastolakko-mielenosoituksen banderollit ilmensivät perjantaina 15.3. tismalleen samaa huolestuneisuutta, joka on löydettävissä viimeisimmän ilmastobarometri-kyselyn tuloksista. Viimeisin liike asiassa on kansalaisaloite ilmasto-opin tuomisesta koulujen oppiaineeksi. 

Ei tullut maahanmuuttovaaleja eikä sotevaaleja. Tuli ilmastovaalit. Vaikka tämä ennuste huomenna muuttuisi, mokomaan johtopäätökseen on helppo päätyä ainakin tänään julkaistun ilmastobarometrin ja perjantaisen ilmastolakkomarssin perusteella.

Eduskuntavaalien alla neljän vuoden välein teetettävän tutkimuksen viimeisimmän kierroksen saldo on, että suomalaiset haluavat ilmastokriisin ratkaisusta kärkiteeman seuraavalle hallituskaudelle.

Ilmastobarometri 2019 on valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän teettämä ja Kantar TNS:n toteuttama kysely, jolla kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta.

Tutkimukseen vastasi 1013 iältään 15-74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ilmastomarssi Helsingin Aleksanterinkadulla 15.3.2019 © Miikka Järvinen / Otavamedia

Kiire ja hoppu – vai maailmanloppu?

Neljä viidestä suomalaisesta ajattelee, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire.

Ilmastonmuutosta hillitsevää politiikkaa haluaa tulevalta hallitukselta 70 prosenttia vastaajista, mikä on selvästi enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien alla 2015 tehdyssä kyselyssä, jolloin kiirettä korosti 52 prosenttia vastaajista.

Ilmastolakkoilijoita huolettaa, saavatko tulevaisuuden lapset leikkiä lumessa. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Ilmastoon vaikuttavat päästöt pitäisi nyt hinnoitella uudestaan. Verotuksen periaatteena pitäisi olla, että päästöjen aiheuttajat maksavat niistä. Tällöin verotusta voisi keventää muualta. Näin ajattelee kolme neljästä ilmastobarometrin vastaajasta.

Fossiilisten polttoaineiden, lihan ja maitotuotteiden verotusta haluaa korottaa liki puolet vastaajista.

Kolmannes suomalaisista on barometrin perusteella valmis kieltämään uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin vuonna 2030.

Entistä useampi suomalainen uskoo, että ilmastonvaikutukset muualla maailmalla aiheuttavat turvallisuusuhkia myös Suomelle. Näin ajattelevien määrä on noussut 67 prosentista 76 prosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana.

Ilmastobarometrin mukaan vain 58 prosenttia suomalaisista kokee tutkijoiden olevan yksimielisiä ilmaston lämpenemisen syistä. Neljä vuotta sitten tiedeyhteisön yksimielisyyteen uskoi vain joka kolmas. Nuorten ilmastolakossa 15.3. marssittiin myös tutkittujen tosiasioiden puolesta. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Ääni ilmastovaikuttajalle

Arkisissa valinnoissa huoli ilmastonmuutoksesta vaikuttaa 41 prosentilla suomalaisista, mikä on huomattavasti enemmän kuin 2015, jolloin ilmastotekoihinsa panosti vain 29 prosenttia ilmastobarometrin vastaajista.

Reilu puolet kertoo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja vajaa puolet tavaroiden hankkimista ilmastosyistä.

Suosituimpia iskulauseita ilmastomarssilla oli ” There is no planet B”.© Miikka Järvinen / Otavamedia

Henkilöauto on käytössä 73 prosentilla suomalaisista. Oman auton käyttäjistä 43 prosenttia kertoo vähentäneensä auton käyttöä. Saman verran on niitä, jotka aikovat seuraavan viiden vuoden aikana autoilla vähemmän ja liikkua enemmän kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikennevälineillä.

Vajaa viidennes oman auton käyttäjistä suunnittelee siirtyvänsä seuraavan autonvaihdon yhteydessä sähkö- tai kaasuautoon. Henkilöauto on omassa käytössä selkeällä enemmistöllä eli 73 prosentilla suomalaisista.

Suomalaisista 44 prosenttia kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Nuorten rinnalla Helsingissä marssi perjantaina 15.3. aikuisia, jotka osoittivat tukeaan seuraavalle sukupuolvelle. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Hyväosaisten punavihreiden hommaa – persuja ei kiinnosta

Ilmastobarometrin mukaan ne, joilla on enemmän rahaa käytössään, ovat muita halukkaampia ryhtymään käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pääkaupunkiseudulla asenne ilmastotoimiin on myönteisempi kuin maaseudulla.

Innokkaimpia ilmastotekojen puolustajia ovat nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset – sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevämmin asiaan suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.

Politiikassa ilmastohuolta aiheuttavat poliitikot, joiden uskotaan pelkäävän sellaisten päätösten tekemistä, jotka saattavat vaarantaa heidän uudelleen valintansa.

Suomalaisia huolestuttaa ilmastobarometrin mukaan myös se, että runsaasti päästöjä tuottavilla eturyhmillä on vahva asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Vaaran merkkejä ilmassa. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Ilmasto-oppi koulujen oppiaineeksi?

Kansalaisaloite.fi-palvelussa on julkaistu aloite, että ilmasto-oppia ryhdyttäisiin opettamaan uutena oppiaineena peruskouluissa.

Aloitteen tekijät haluavat, että ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat ja ilmastokasvatuksen tavoitteet koottaisiin jatkossa yhden oppiaineen alle, mikä takaisi ilmastokysymyksille nykyistä enemmän painoarvoa perusopetuksessa.

Maapallon tilasta huolestuttiin ilmastomarssilla toinen toistaan kirjavammin sanankääntein – ja kuvin. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Aloitteen takana ovat Nelonen Median radioiden sisältöjohtaja Johannes Saukko ja suunnittelija Mikko Kaivo-oja markkinointitoimisto TBWA Helsingistä. Vipuvartta hankkeelle on haettu tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista.

– Yli 60 prosenttia helmikuussa tehdyn Sanoman Suomitutka-tutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että kouluissa tulisi käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita monipuolisemmin, Johannes Saukko toteaa.

Nelonen ja TBWA Helsinki ovat asettautuneet myös yrityksinä kampanjoimaan ilmasto-oppiaineen puolesta. Jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, sen täytyy kerätä kuuden kuukauden aikana allekirjoitus 50 000 äänioikeutetulta kannattajalta.

Nuoret haluavat, että päättäjä ottavat heidän huolensa vakavasti, vaikka se pitäisi kirjoittaa kissankokoisin kirjaimin: ”Emme ole yksin vielä. Maailma muuttuu vihreästä mustaksi. It’s now or never.” © Miikka Järvinen / Otavamedia

Nykyisen eduskunnan käsittelyyn on kansalaisaloitteen kautta edennyt muun muassa aloite perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi, maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta kaikille, kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta ja kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen euroaluejäsenyydestä.

Parhaillaan käynnissä olevia kansalaisaloitekampanjoita ovat muun muassa dieselautojen käyttövoimaveron poisto, voittojen tavoittelun kieltäminen hoivapalveluissa ja varhaiskasvatuksessa, puolueiden tasapuolinen kohtelu Yleisradion poliittisissa ohjelmissa sekä laki perintätoimen siirtämiseksi valtion tehtäviksi.

Ilmastolakkoilijoiden vieno toive: ”Haluamme tulevaisuuden”. © Miikka Järvinen / Otavamedia

X