Mistä tietää, onko turvapaikanhakijan kristinuskoon kääntyminen aitoa? Maahanmuuttovirasto tutkii satoja tapauksia

Jaa kaverilleTilaa Seura
Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää kristinuskoon kääntyneen turvapaikanhakijan motiivi. © COLOURBOX
Maahanmuuttovirastolla on tutkinnassa noin 700 tapausta, joissa turvapaikanhakija on kääntynyt kristinuskoon saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijoiden kääntyminen islamista kristinuskoon on aiheuttanut tilanteen, jossa Maahanmuuttoviraston virkamiehet joutuvat arvioimaan ihmisen vakaumuksen syvyyttä.

Esimerkiksi Yle kertoi viime viikolla, että Satakunnassa helluntaiseurakunnat ovat saaneet lähes sata uutta jäsentä turvapaikanhakijoista parin vuoden aikana.

Tällä hetkellä virastolla on tutkittavanaan noin 700 sellaista tapausta, jossa turvapaikanhakija on kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan valittanut hallinto-oikeuteen ja kääntynyt islamista kristinuskoon, jolloin hallinto-oikeus on palauttanut asian takaisin Maahanmuuttovirastolle.

Kristinuskoon kääntymisen motiivi

Uskonto on otettava huomioon mahdollisen vainon syynä ulkomaalaislain perusteella, ja sitä edellyttää myös YK:n pakolaissopimus. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on lisäksi ohjeistanut, että on kiinnitettävä huomiota kääntymisen aitouteen. Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksessään viime huhtikuussa, että pelkästään kirjallinen aineisto, siis esimerkiksi kastetodistus, ei riitä kääntymisen aitouden todistamiseen, vaan hakijaa on kuultava suullisesti.

Eikö kuitenkin pelkästään jo oman uskonnon hylkääminen sinänsä voi aiheuttaa vainoa, vaikkei kääntyminen olisikaan aito?

”Jos henkilön kääntyminen katsotaan aidoksi, ei voida olettaa, että henkilö kieltäisi asian kotimaassaan tai palaisi takaisin harjoittamaan esimerkiksi islamia. Tämä loukkaa uskonnonvapauden periaatteita. Jos arvioidaan, että seurakuntaan osallistuminen ja jopa kasteen ottaminen on tehty hätäratkaisuna eikä muutos uskossa ole aito tai ainakaan pysyvä, niin silloin voidaan katsoa, että henkilö pääsääntöisesti pystyy selittämään tilanteen kotimaassaan niin, ettei se aiheuta vainoa hänelle”, sanoo Maahanmuuttoviraston uskontoasiantuntija Anu Karppi.

”Esimerkiksi Irakissa puhutaan paljon kääntymisestä turvapaikkaprosessin aikana. Siellä tiedetään, että sellaista tehdään tarkoituksella vain edistämään omaa lupa-asiaa.”

Kun hallinto-oikeus palauttaa turvapaikanhakijan asian takaisin Maahanmuuttovirastoon kääntymisen vuoksi, virastolla on velvollisuus selvittää hakijan kääntymisen aitoutta suullisessa puhuttelussa. Puhuttelu yritetään Karpin mukaan suorittaa päivässä, mutta usein aikaa menee enemmän.

”Meillä on myös velvollisuus päätyä johonkin ratkaisuun asiassa”, Karppi sanoo.

EU-tuomioistuimen mukaan kääntyminen on otettava huomioon siinäkin tapauksessa, ettei turvapaikanhakija halua itse siihen vedota, mikäli hakija tulee sellaisesta maasta, jossa kääntyminen voi aiheuttaa vainoa.

Maahanmuuttovirasto ja seurakunnat yhteistyössä

Syyskuussa yli neljäsataa pappia ja teologia luovutti sisäministeri Paula Risikolle vetoomuksen, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt vääriä päätöksiä kristityiksi kääntyneiden uskon aitoudesta. Pappien mukaan viraston pitäisi luottaa enemmän uskonnon ammattilaisten arvioon.

Maahanmuuttovirasto ja seurakunnat tekevät yhteistyötä muun muassa siten, että seurakuntien antamille selvityksille kääntymisistä on kehitetty omaa, yhtenevää lausuntopohjaa. Ekumeeninen neuvosto on myös kouluttanut viraston virkamiehiä puhutteluja varten.

Anu Karppi muistuttaa kuitenkin, että seurakunnilla ja Maahanmuuttovirastolla on asiaan eri näkökulma.

”Eiväthän seurakunnat aja ketään pois, vaikka näkisivät, ettei ihminen ole tosissaan. Se ei ole heidän tehtävänsä, eikä myöskään tehdä tässä asiassa päätöksiä.”

Maahanmuuttovirasto pyrkii omassa puhuttelussaan selvittämään, onko turvapaikanhakijan kääntymys niin syvällinen, että hän ei voisi luopua kristinuskon harjoittamisesta, vaikka hänet palautettaisiin lähtömaahansa. Karpin mukaan oleellista on selvittää kääntyjän motiivi ja missä vaiheessa uuden uskonnon omaksuminen on.

”Onko hän vasta kiinnostunut ja opiskelee lisää, vai onko hän jo tehnyt sellaisen ratkaisun, joka pitää läpi hänen loppuelämänsä riippumatta siitä, missä hän asuu tai mitä hänelle tapahtuu”, Karppi kuvaa kysymyksenasettelua.

Tuore selvitys: Euroopassa yhtenevä käytäntö

Juuri valmistuneen selvityksen mukaan Suomen käytäntö turvapaikanhakijoiden kääntymisten tutkinnassa on linjassa muiden Euroopan maiden kanssa.

Suomi selvitti käytäntöjä Euroopan muuttoliikeverkoston kautta. Kyselyyn vastasi 22 maata, joista yhdeksän, Suomi mukaan lukien, rajasi vastauksensa vain viranomaiskäyttöön.

Käytännössä kaikissa julkisesti kyselyyn vastanneissa maissa turvapaikanhakijan kääntymisen aitoutta selvitetään kuulemalla häntä suullisesti. Joissakin maissa, kuten Unkarissa, kastetodistukselle annetaan enemmän painoarvoa kuin Suomessa.

Ruotsissa ja Puolassa on noussut erityisesti afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kääntymisten määrä. Sen sijaan esimerkiksi Viro ilmoittaa, että koko maassa on ollut vain yksi tapaus, jossa iranilainen turvapaikanhakija on kääntynyt kristityksi.

Suomen tavoin Ruotsi painottaa kääntymisen syvyyttä ja pysyvyyttä, vaikka pitääkin niiden tutkimista vaikeana.

 

Lue myös:

Mitä tapahtuu, jos moniavioinen turvapaikanhakija hakee perheenyhdistämistä Suomessa?

Maahanmuuttovirasto salaa vastaanottokeskuksiin liittyviä pelisääntöjä – ei kerro millä perusteella raha liikkuu

 

X