Mitä etelän lumeton talvi tarkoitti hiihtokeskuksille?
Talvi oli taas mitä oli. Ja hiihtokeskusbisnes, jos mikä, on suhdanteille herkkää puuhaa.
Golfinpelaaja Vihti Ski Centerin laskettelurinteen edessä joulupäivänä 2013.
Miten hiihtokeskuksilla on mennyt tällä kaudella? Merkitsivätkö Etelä-Suomen vähälumiset kelit turistivirtoja pohjoisen hiihtokeskuksille?
”Tästä talvesta tulee selvästi parempi kuin viime talvesta, mutta 2012–13 huippulukemiin ei ehkä silti ylletä”, sanoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Larilahti.
Venäläisiä vähemmän
Edellinen kausi, 2013–14, sakkasi historiallisen heikkoon tulokseen. Syitä olivat Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan lämmin ja vähäluminen talvi etelässä, taloustilanne, ruplan kurssin muutokset ja Venäjän epävakaa tilanne, minkä seurauksena turisteja tuli idästä tavallista vähemmän.
Näillä eväillä kaikkien etelän keskusten laskettelupäivien lukumäärä putosi roimasti edellisestä talvesta 2012–13, joka puolestaan oli keskuksille vuosituhannen parhaita.
Viime talvena laskettelupäivä kertyi kaikissa keskuksissa yhteensä 2,4 miljoonaa ja toissa talvena 2,9 miljoonaa.
Lähivuosista parempi oli vain 2008–09, jolloin Suomen hiihtokeskuksissa kertyi yhteensä kaikkiaan kolme miljoonaa laskettelupäivää.
Levi ykkönen
Neljä suurinta keskusta ovat olleet samat ja samassa järjestyksessä talvesta 2007–08, jolloin kakkosena ollut Levi kiilasi Rukan ohi ykköseksi eikä ole sittemmin paikasta luopunut.
Neljän kärki on Kittilän Levi, Kuusamon Ruka, Kolarin Ylläs, sekä ainoana etelän kohteena Nilsiän Tahko.
Viidenneksi kipusi viime vuonna Sotkamon Vuokatti.
Kuudenneksi listalla putosi heikon talven saattelemana Jämsän Himos, joka oli sitä ennen pitänyt vitossijaa vuosikymmenen hallussaan.
Himoksen ja Vuokatin järjestyksen vaihtumisessa voi nähdä symboliikkaa: jos ilmastonmuutosennusteet pitävät kutinsa, etelän keskusten bisnes alkaa hyytyä pohjoisen Suomen keskuksia ennen.