Mitä kieroilua: Näin pankit tekevät asp-säästämistä itselleen mahdollisimman kannattavaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pankki on tottunut lainaamaan asiakkaan rahaa mini- tai nollakorolla.

15-vuotiaasta pitkälle yli kaksikymppiseksi nostin pankkitililtä vain kympin kerrallaan. Uumoilin, että jos kukkarossa on vähemmän rahaa, niin sitä kuluukin vähemmän. Teoria on säilyttänyt totuusarvonsa läpi elämäni. Edes nykyinen korttipakka lompakossa ei ole sitä horjuttanut.

Säästämisperinteitä vaaliakseni kannustinkin pari vuotta sitten täysi-ikäistynyttä poikaani ryhtymään asp-säästäjäksi. Kehuin kuin markkinointiesite: Säästöille hyvä korko ja lisäkorko, verovapaasti. Aikanaan sitten valtion korkotukemaa asuntolainaa edullisin ehdoin. Maalailin kivaa kuvaa lähitulevaisuudesta, jolloin hän pääsisi kiinni pikku asuntoon, ensimmäiseen ikiomaan kotiin itsenäistymään.

Tällaiset järjestelmät ovat yksi syy maksaa nurisematta isot verot, kannustin itseänikin.

Entäs nyt? Pankkiherra aikoo hallitusherran tuella päästä pitkäaikaiseen tavoitteeseensa asp-säästämisen alarajan pudottamiseksi 18:sta 15:een vuoteen. Aspilaiseksi voi siis ryhtyä heti ripille päästyään. Pikasilmäyksellä hieno homma. Nyt ovat arvot kohdallaan, kun yhä nuorempia johdatellaan pois ”mulle kaikki heti” -ajattelusta. Kun haluat jotain, säästät ensin itse!

Mutta rosvonpaistihan tähän on haudattuna.

Nykyisin asp-säästöille saa 2–4 prosentin lisäkoron, kun säästäminen päättyy. Kovassa pankkikilpailussa lisäkorko on usein 4 prosenttia. Onhan se pankille paljon, jos on tottunut lainaamaan asiakkaan rahaa mini-/nollakorolla. Jatkossa asp:n lisäkoron saisikin vain säästämisen aloitusvuodelta ja viideltä seuraavalta vuodelta. Nuoren omat tulot ovat kuitenkin 15–20-vuotiaana pienimmillään. Ei siis kerry kummoistakaan lisäkorollista tuottoa. Todella älykäs säästämisinstrumentti!

Eikä tässä vielä kaikki. Alaikäinen ei myöskään saa säästää kuin omista tienisteistään, siis käytännössä vaikeasti saatavista kesätöistä. Ehkä tavoitteena on vähentää aspilaisia, jotta valtion korkotuen tarve vähenee. Säästöä sekin, mutta huvennee kasvavaan valvontakoneistoon, joka tarvitaan, jotteivät mummien ja kummien riparilahjarahat päädy pilttien asp-tileille tulevaisuutta kohentamaan.

X