Kokkaisitko neukkupäivällisen? Venäläiset maut ovat esikoisteoksensa julkaisseelle Jaana Virroselle lapsuuden lohturuokaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Neuvostoliitossa tehtiin aikanaan paljon keittoja.
Keitot olivat Neuvostoliitossa arkiruokaa. © iStock
Venäläinen ruoka ei prameile mutta maistuu. Jaana Virrosen ruokakirjasta löytyy myös neuvostoajalle tyypillisiä ohjeita.

Suomalaiset ovat löytäneet kaukaisetkin etniset keittiöt, mutta venäläinen ruoka ei ehkä kuulu vielä kovinkaan monen arkeen tai juhlaan. Venäläisiä ravintoloitakin on Suomessa varsin vähän.

Virossa syntyneelle Jaana Virroselle venäläinen ruoka on lohturuokaa – lapsuuden perheen arkiruokaa. Hän on koonnut lempireseptinsä tänään ilmestyvään Borssia ja šarlotkaa -kirjaan.

Noin viidenkymmenen reseptin joukossa on ohjeita alkuruuista leipomuksiin. Virrosen mukaan venäläisen kokin keittiössä on tavallista, että ruokalajeja valmistetaan kerralla monta, ei vain juhlaan vaan myös arkena.

Jaana Virronen (s. 1991) on graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Helsingistä. Borssia ja šarlotkaa oli hänen opinnäytetyönsä Lahden Muotoiluinstituuttiin.

Jaana Virronen (s. 1991) on graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Helsingistä. Borssia ja šarlotkaa oli hänen opinnäytetyönsä Lahden Muotoiluinstituuttiin. © Riikka Kantinkoski

”Venäläiset pöydät aina ihan notkuvat ruuista. Ruoka on pitkälti talonpoikaisruokaa, ei usein prameaa ja hienoa, vaan aika tavallista mutta maukasta.”

Venäläis-inkeriläiset juuret

Kohtla-Jarvella Viron itsenäistymisvuonna syntyneen Virrosen äiti on venäläinen ja isänsä inkeriläinen. Perhe muutti Suomeen, kun Virronen oli puolivuotias, ja otti käyttöön inkeriläiseltä isoäidiltä peräisin olevan sukunimen.

Perheen kotikielenä on ollut venäjä, suomen Virronen oppi päiväkodissa. Alakoulussa häntä kiusattiin kaksikielisyyden vuoksi. Kun perhe vaihtoi paikkakuntaa Virrosen ollessa teini-ikäinen, uudessa koulussa tuntui helpommalta aloittaa, kun mielsi itsensä täysin suomalaiseksi.

”Sillä tavalla oli helpompi sulautua ja tutustua uusiin ihmisiin. Lukioikäisenä tuli enemmän rohkeutta ja huomasin, että sehän on rikkaus, kun osaa puhua toista kieltä ja oikeastaan cool”, Virronen sanoo.

Graafikkona työskentelevä Virronen on haaveillut kirjan kirjoittamisesta jo pitkään. Esikoisteoksesta kehkeytyikin ruokakirja, kun Virronen halusi tallentaa äitinsä jo kuluneen reseptivihon rakkaimmat ohjeet. Hän on ottanut itse kirjan upeat valokuvat, ruuat ovat pääosin äidin valmistamia.

Lohtua kotleteista

Seura pyysi Jaana Virrosta valitsemaan kirjansa ohjeista sellaiset ruokalajit, joista voisi muodostaa erityisesti Neuvostoliiton ajalle tyypillisen päivällisen.

”Neuvostoaikaan syötiin pitkälti yksinkertaisesti. Aina tehtiin keittoja ja vihanneksia oli aina tarjolla. Enimmäkseen tehtiin kaikki alusta asti itse ja syötiin perheen tai suvun kesken”, Virronen sanoo.

Alkuruuaksi Virronen suosittelee borssikeittoa, joka lienee suomalaisille tutuin venäläinen ruoka. Se oli neuvostoaikaan sangen tavallinen päivällisen aloitus. Virronen kannustaa kokeilemaan muitakin venäläisiä keittoja, jotka ovat itänaapurimme keittiön kulmakivi.

Pääruuaksi sopisivat kotletit ja muusi, joka on Virrosen mukaan todellinen lohturuoka. Kirjan reseptillä kotletit tehdään jauhetuista kana- ja kalkkunafileistä, pyöritellään korppujauhossa ja paistetaan.

Jos päivällinen on tavallista juhlallisempi, alkuun voi ottaa maljan ja tarjota vaikkapa sillilisuketta.

Jälkiruuaksi neukkujuhlaan Virronen poimii kirjastaan zapekankan, joka on uunissa paistettava rahkavuoka.

Zapekanka eli uunirahkavuoka

500 g maustamatonta maitorahkaa

5 rkl smetanaa

2 kananmunaa

2 rkl mannasuurimoita

3 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

0,5 dl rusinoita tai kuivattuja aprikooseja

30 g voita

1. Kaada rusinoiden päälle keitettyä vettä ja jätä ne 20 minuutiksi likoamaan. Jos käytät kuivattuja aprikooseja, leikkaa ne pieniksi paloiksi, kaada lämmintä vettä päälle ja anna liota 20 minuuttia.

2. Sekoita rahka, smetana, kananmunat ja sokerit keskenään. Lisää lopuksi mannasuurimoita ja jätä turpoamaan puoleksi tunniksi.

3. Purista rusinoista tai kuivatuista aprikooseista vesi pois ja lisää rahkaseokseen. Voitele vuoka (mielellään keraaminen tai lasinen). Kaada vuokaan rahkaseos. Pilko voi pieniksi kuutioiksi ja laita rahkaseoksen päälle tasaisin välein.

4. Paista rahkavuokaa 180 asteessa 40–45 minuuttia. Tarjoile haaleana marjakeiton, hillon tai smetanan kanssa.

X