Miten Fifa voisi ottaa jalkapallon MM-kisat pois Qatarilta? – Kisapaikoilla käynyt suomalainen: meille esiteltiin valikoituja kohteita

Joulukuussa 2010 jalkapallon kattojärjestö Fifa kylvi siemenet ennenkuulumattomalle kritiikille myöntämällä vuoden 2018 MM-kisat Venäjän ja vuoden 2022 kisat Qatarin järjestettäväksi.

Päätös kieli siitä, että raha jyrää demokratia- ja ihmisoikeusnäkökulmat kisapäätöksiä tehtäessä.

Jalkapallon MM-kisojen myöntäminen Lähi-idän alueelle ollut Fifalle pitkäaikainen tavoite, joka on linjassa kisojen mannertenvälisten kierrättämisen periaatteen kanssa. Lähi-idässä ei ole koskaan isännöity maailman merkittävintä urheiluturnausta.

Kisojen myöntämistä Qatarille on kuitenkin arvosteltu alusta asti. Maan jalkapallokulttuuria on kritisoitu olemattomaksi, kesä-heinäkuussa 40 asteen tuntumassa pyörivää keskilämpötilaa sietämättömäksi ja kisajärjestelyjen eteen tehtyjä uhrauksia epäinhimillisiksi.

Jo vuonna 2015 laskettiin, että kisoihin kytkeytyvien rakennustöiden vaatineen 1 200 työläisen hengen. Arvioiden mukaan kisajärjestelyihin liittyvien hankkeiden erottelu nopean talouskasvun maan muista rakennushankkeista ei tosin ole yksiselitteistä. Qatarin työmailla arvioidaan kuolevan vuosittain vähintään 600 ihmistä, joista valtaosa on ulkomaisia siirtotyöläisiä.

Tällä viikolla kisahanke sai uusia haasteita, kun kuusi naapurimaata katkaisi diplomaattisuhteet Qatariin. Saudi-Arabia, Egypti, Bahrain, Jemen, Libya ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat syyttävät Qataria terroristien tukemisesta. Qatar on kiistänyt syytteet. Rikkaan pikkuvaltion eristämisen motiiveiksi on arvioitu myös alueellista valtakamppailua.

Jos kansainvälisen yhteisön mitta tulisi täyteen, miten se saisi kisat pois Qatarilta?

Fifan uusi komento

Jalkapallon MM-kisaisännistä päättävä Fifa on itsekin muutoksen tilassa. Vuonna 2015 käynnistynyt rikostutkinta päätti järjestön kahden voimamiehen, Sepp Blatterin ja Michel Platinin, urat kahdeksan vuoden toimintakieltoon. Kaksikkoa syytettiin korruptiosta.

Skandaali johti organisaatiouudistukseen, joka heijastuu jatkossa kisavalintoihin.

”Venäjän ja Qatarin kisojen myöntämisestä päätti Fifan hallitus hakukomitean valmistelutyön pohjalta. Jatkossa kisapäätöksen tekee Fifan kongressi, jossa kaikilla 211 jäsenmaalla on yksi ääni”, Suomen Palloliiton apulaispääsihteeri Timo Huttunen kertoo.

Vaikka kisapäätökset tehdään yleiskokoustasolla, valmistelutyöstä vastaa uusi elin: Fifan valtuusto. Siinä on 37 jäsentä, jotka äänestetään nelivuotiskaudeksi eri maanosakiintiöistä. Jokaisesta maanosasta pitää olla vähintään yksi mies ja yksi nainen.

”Valtuusto on jatkossa keskeisessä roolissa päätöksenteossa. Se valmistelee asialistan ja kongressi tekee sen pohjalta päätökset”, Huttunen sanoo.

Qatarin kisoihin on vielä viisi vuotta. Kisaisännän vaihtamiseen olisi siis vielä runsaasti aikaa – varsinkin, jos kisat annettaisiin maahan, jossa puitteita ei pitäisi rakentaa alusta asti

”Nykytiedon valossa Qatar vaikuttaa yhtä kykenevältä järjestämään hyvän turnauksen. Rakentaminen on edennyt olosuhteiden osalta tavoitellulla tavalla”, Huttunen sanoo.

Hän ei osaa arvioida alueellisten poliittisten kiistojen vaikutusta kisahankkeeseen.

”On vaikea spekuloida sillä, kuinka lähellä tai kaukana kisojen peruminen voisi olla”, Huttunen sanoo.

”Jäsenmaiden suuntaan ei ole viestitty, että kisapäätöksen käsittely olisi aktiivisesti agendalla. Tilannetta kyllä seurataan.”

Osana seurantaa myös Huttunen vieraili viime syksynä Qatarissa osana pohjoismaalaista delegaatiota.

”Kansallisten jalkapalloliittojen edustajien lisäksi mukana oli edustajia erilaisista asiantuntijaorganisaatioista, esimerkiksi Suomen Ihmisoikeusliitosta.”

Qatarin järjestämiin jalkapallon MM-kisoihin on vielä viisi vuotta. © JORMA POUTA/KUVARYHMÄ/SKOY

Valikoidut kohteet

Yleensä Fifan edustajat pitävät kisoja järjestävässä maassa yhteyttä kansalliseen jalkapalloliittoon. Qatarin tapauksessa yhteistyötahona on kisajärjestelyjen pääkomitea (supreme commitee).

”Qatarin jalkapalloliitolla ei ole merkittävää roolia kisajärjestelyissä. Ne on keskitetty pääkomitealle. Käyntimme perusteella komitea on suoraan alisteinen emiiri (Tamim bin Hamad) Al Thanille. Sama koskee tietyissä asioissa monia ministeriöitä”, Huttunen kertoo.

Myös hänestä suoraan kisoihin kytkeytyvien rakennushankkeiden erottelu muusta rakentamisesta ei ole yksinkertaista. Rakentamista ja siirtotyöläisten asuinalueita koordinoivat eri tahot.

”Kisapaikkoja rakentaville työläisille on yksityisiä asuinalueita, jotka muistuttavat mallileirejä. Erikseen on kansainvälisten yritysten hallinnoimia ja valtion rakentamia leirejä. Niissä asuu valtavasti ihmisiä, jotka ovat rakentamassa yhteiskunnan muuta infrastruktuuria. Kun kisajärjestelyistä raportoidaan, pääkomitea ottaa tietonsa kisapaikkojen rakentajien leireistä.”

Pohjoismaalaisille vieraille qatarilaiset isännät esittelivät priimaoloja. Reissuun mahtui kuitenkin havaintoja myös vaikeammista oloista.

”Määrällisesti hurjin paikka, minkä näimme, oli Dohan lähellä oleva Labour City, jossa asuu 100 000 työläistä. Siellä on aika erilainen tilanne kuin meille esitellyillä mallileireillä”, Huttunen sanoo.

Hän pohtii, minkälainen imagohyöty MM-kisojen järjestämisestä lopulta koituu Qatarille.

”Kisoja hakemalla maailman rikkaimpiin kuuluva maa on halunnut kirkastaa kansainvälistä brändiään. Hankkeesta mediassa ja asiantuntijaorganisaatioiden kesken käydyn keskustelun perusteella, mielikuvatavoitteet voivat jäädä toteutumatta.”