Itä-Suomi on maakuntajohtaja Tytti Määtän suuri rakkaus, mutta yksi ajoi ohi: ”Ajattelen, että on oikein asettaa henkilökohtaiset asiat työn edelle”
Venäjän uhka käänsi päättäjien katseet itäiseen Suomeen. Elinvoimaisuus suojaa myös ulkoisilta uhilta, sanoo maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Itä-Suomi säilyy elinvoimaisena, kun ihmisille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Tapaaminen alkaa huvittavasti. Tytti Määttä tulee vastaan maakuntatalon pääovelle, mutta väliovi napsahtaa kiinni ja jäämme lukkojen taakse tuulikaappiin.
”Olisiko sinulla puhelinta?” hän kysyy ja väläyttää ilmeen, joka on jossain itseironisen ja nolostuneen välimaastossa.
On ymmärrettävää, jos Pohjois-Savon maakuntatalon kaikki yksityiskohdat eivät ole ehtineet tulla tutuiksi tuoreelle maakuntajohtajalle. Määttä tekee työtään paljon etänä ja kentällä liikkuen, ja vain pari viikkoa virkaan astumisensa jälkeen hänellä todettiin rintasyöpä. Hän oli sairauslomalla puolisen vuotta.
Mutta ei mennä nyt siihen. Tässä haastattelussa on tarkoitus puhua siitä, miksi koko Suomen olisi nyt syytä olla huolissaan Itä-Suomen tulevaisuudesta.
Pääsemme eteenpäin, kun talossa oleva viestintäasiantuntija avaa meille oven.
Huoli turvallisuudesta heräsi
Itä-Suomen elinvoimaisuus on kansallinen turvallisuuskysymys. Ajatus on toistunut päättäjien puheissa siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sitä ovat toistaneet muun muassa presidentti Alexander Stubb sekä itäisen Suomen kehittämisvision laatinut työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä.
Kyse ei siis ole pelkästään maakuntien omasta aluepoliittisesta liturgiasta. Mutta mitä ajatuksella oikeastaan tarkoitetaan?
”Vaikka se kuulostaa kliseiseltä, niin asuttu raja on turvallisin raja. Sellaisella raja-alueella, jossa ihmiset kokevat alueellista epätasa-arvoisuutta, maanpuolustustahto voi laskea ja esimerkiksi informaatiovaikuttaminen on helpompaa”, Tytti Määttä sanoo.
”Ja toisinpäin: elinvoimaista seutua on vaikeampi ottaa hallintaan suvereenilta valtiolta.”
Itä-Suomen haasteet ovat uusia ja vanhoja
Mielipidetutkimusten mukaan Ukrainan sodan alettua suomalaisten maanpuolustustahto nousi ennätyslukemiin, myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taloudessa Itä-Suomen ongelmat ovat kuitenkin kiistattomia. Ja vakaa talous on perusedellytys yhteiskuntarauhan säilymiselle.
Itä-Suomen matkailuala on ollut hätää kärsimässä venäläisturismin tyrehdyttyä. Itärajan ylittävä kaupankäynti on romahtanut. Tuulivoimainvestoinneissa Itä-Suomi on jäänyt nuolemaan näppejään, osittain Puolustusvoimien tutkavalvonnan takia.
Uusien haasteiden lisäksi on krooninen ongelma: väestö vanhenee, muuttoliike vie nuoret ja työikäiset.
Siksi valtiojohdossa ajatellaan nyt, että Itä-Suomen pärjäämisestä on pidettävä erityistä huolta. Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan ”Pohjois- ja Itä-Suomen sekä muiden alueiden erityistarpeiden huomioimisella edistetään koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta”.
Tässä kuvaan tulevat maakuntaliitot. Niiden tehtävänä on huolehtia, että alueiden omat erityistarpeet huomioidaan päätöksenteossa. Pitää esimerkiksi lobata päättäjiä Helsingissä ja Brysselissä, jotta maakunnille tärkeisiin asioihin löytyy verorahaa.
Huoltovarmuus on koko Euroopan asia
Kysytään siis Tytti Määtältä, mitä Itä-Suomen eteen pitäisi nyt tehdä.
Määttä aloittaa puhumalla ”eurooppalaisesta kontekstista”. Hän ei pidä siitä, että maakuntien toiminta nähdään aluepoliittisena pelinä.
”Eurooppa on kiinnostunut Venäjän vastaisesta itärajastaan”, Määttä sanoo ja viittaa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin taannoiseen vierailuun Lappeenrannassa.
Konkretiasta kysyttäessä Määttä alkaa puhua huoltovarmuudesta, saavutettavuudesta ja takauspolitiikasta. Pitää korjata siltoja, junaratoja ja teitä, helpottaa yritysten investointeja, tukea luonto- ja erämatkailua. Ja niin edelleen.
”Isoja, strategisia asioita, joista on vaikea puhua lyhyesti.”
Niin, maakuntaliittojen työ ei ole kovin mediaseksikästä. Määttä johtaa pientä asiantuntijaorganisaatiota, joka on vähän tekemisissä suoraan kuntalaisten kanssa.
Edunvalvonnassa tärkeimpiä sidosryhmiä ovat kuntapäättäjät, elinkeinojärjestöt ja valtionhallinto. Itäisen Suomen kuusi maakuntaa valmistelee parhaillaan yhdessä ministeriöiden kanssa ohjelmaa, joissa on tarkoitus esittää toimenpiteitä alueen vahvistamiseksi. Valmista pitäisi tulla jouluun mennessä.
Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen EU-toimisto, jonka kautta ne saavat äänensä kuuluviin päätöksiä valmistelevassa EU-komissiossa.
Tytti Määttä on maaseudun puolustaja
Millainen vaikuttaja Tytti Määttä sitten on?
Keskustataustaiselle Määtälle on povattu menestyksekästä uraa julkishallinnossa tai politiikassa. Keskustan näkökulmasta Määttä olisikin täydellinen pakkaus: maatilan kasvatti, jolla on laajat verkostot mutta juuret vahvasti maakuntien Suomessa. Vuonna 2019 Määttä harkitsi lähtöä keskustan puheenjohtajakisaan.
Hänet valittiin 2009 synnyinkuntansa Vaalan kunnanjohtajaksi 28-vuotiaana. Määtän kaudella Vaala tasapainotti kriisiytyneen kuntataloutensa. Virkaura jatkui 2018 Kuhmossa, jossa ropisi tunnustuksia: vuoden maaseutukasvo, vireä virkamies, vuosikymmenen kuntajohtaja.
Johtajana e2-tutkimuksessa työskentelevä Mari K. Niemi on Määtän pitkäaikainen ystävä. He tutustuivat opiskellessaan yhteiskuntatieteitä Turun yliopistossa. Niemi muistelee, kuinka ”maatalon tyttö pohjoisesta” verkostoitui nopeasti ja pääsi kuntavaaleissa Turun kaupunginvaltuustoon.
”Tytillä on kyky saada aikaan myönteistä värinää. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluu hyvin eri tyyppisiä ihmisiä.”
Niemi arvioi, että Määttää motivoivat vahvat arvot ja aito halu puolustaa maaseutua ja maakuntakeskuksia. Junttaus ei kuulu hänen tyyliinsä.
”Tytti on vaikuttanut omaankin ajatteluuni. Hän osaa avata itäsuomalaista sielunmaisemaa. Sitä, miten voimaannuttavaa on asua paikassa, missä on paljon tilaa ja luontoa.”
Jokainen voi ruokkia toivoa
Määttä aloitti työuransa Kuntaliiton erityisasiantuntijana Helsingissä, kunnes ”kaipuu pohjoiseen” sai hakemaan kunnanjohtajaksi Vaalaan. Kunta kuului tuolloin Kainuuseen, nykyisin Pohjois-Pohjanmaahan.
Osaisiko Määttä vastata koko Itä-Suomea koskettavaan kohtalonkysymykseen: miten nuoret saataisiin pysymään alueella?
”Pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset opiskella ja yrittää”, Määttä aloittaa ja siirtyy sitten arvoihin ja asenteisiin.
”Jokainen meistä voi ruokkia toivoa näköalattomuuden sijaan. Ei sanota, että älä nyt tänne muuta, vaan että mahtavaa, että tulit juuri meille.”
Perhe ajoi työn edelle
Määttä on kertonut syöpäsairaudestaan ja hoidoistaan avoimesti sosiaalisessa mediassa. Hän ei halua ruotia asiaa enempää suojellakseen perheensä yksityisyyttä.
Määttää on pyydetty uransa aikana monenlaisiin tehtäviin, ja haastattelun aikana hän mainitsee, että yrittäjyys kiinnostaa.
Juuri nyt urasuunnitelmia ei kuitenkaan ole, hän sanoo. Hänen mukaansa sairastuminen vahvisti ajatusta, että perhe on tärkein.
”Ajattelen, että on oikein asettaa henkilökohtaiset asiat työn edelle. Silti voi menestyä työssään.”
Määttä puhuu strategisesta rauhasta, jonka sairastuminen sai aikaan.
”Haluaisin antaa tämän olotilan muille ihmisille, mutta ilman vakavaa sairastumista. Jokainen päivä on lahja.”