Miten käy venäjän osaamiselle Suomessa, kun sotaboikotit laajenevat? ”Kielen opiskelun suosio laskee aluksi”, rehtori Tuula Väisänen pelkää

Suomalaiset kertovat haluavansa Ukrainan sodan takia boikotoita venäläisiä tuotteita ja palveluita. Samalla voi mennä maku myös muihin venäläisyyteen liittyviin asioihin, kuten venäjän kielen opiskeluun.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomalaiset kertovat haluavansa Ukrainan sodan takia boikotoita venäläisiä tuotteita ja palveluita. Samalla voi mennä maku myös muihin venäläisyyteen liittyviin asioihin, kuten venäjän kielen opiskeluun.
Teksti:
Petri Korhonen

Seuran maaliskuun 10. päivänä julkaistun mielipidekyselyn mukaan jopa 68 prosenttia suomalaisista aikoo boikotoida kaikkea Venäjän toimintaan liittyvää: ostoksia ja palveluita näin alkuun, mahdollisesti myöhemmin muutakin.

Sama asenne näkyi jo muutamissa kauppaketjuissa, jotka alkoivat maaliskuussa yli-innokkaasti poistaa hyllyiltään tavaroita joissa mainitaan Venäjä tai venäläisyys.

Suomessa valmistetulla venäläisellä metvurstilla, suolakurkuilla, blineillä tai smetanalla kun ei ole Putinin Venäjän kanssa mitään tekemistä, ne ovat vain tuotenimiä. Ihme, ettei samalla julistettu pannaan venäläisiä kansanlauluja – tai italiansalaattia, joka muualla Euroopassa tunnetaan nimellä insalata russa, venäjänsalaatti.

Tälläinen lyhytnäköisyys tai historiattomuus saa monet vanhan venäläisen kulttuurin ystävät pudistelemaan päätään, eikä ihme.

Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen pitää hyvänä uutisena sitä, että Seurankin kyselyssä vastaajat ilmoittivat, etteivät heidän asenteensa venäläistaustaisia ihmisiä kohtaan ole muuttuneet.

Tätä samaa terveen järjen käyttöä sopisi noudattaa myös muissa venäläisyyteen liittyvissä asioissa.

”Nyt on entistäkin tärkeämpää osata erottaa Venäjän valtion teot kansalaisten teoista ja miten kulttuuri sekä kieli ovat vielä kokonaan oma lukunsa”, Väisänen sanoo.

Suomalainen venäjän oppilaitoskin joutui reagoimaan uhkaan

Pääkaupungissa toimiva SVK on Suomen suurin venäläiseen kulttuurin ja kielen opetukseen erikoistunut oppilaitos. Sitä voi käydä esikoulusta lukioon asti.

Koulussa on 700 oppilasta, joista osa on suomenvenäläisiä ja kaksoiskansalaisia. Hyvin suuri osa oppilaista on kuitenkin supisuomalaisista perheistä ja tullut kouluun kielitaidon kartuttamisen takia.

Kun tieto Ukraina-hyökkäyksestä tuli, sosiaalisessa mediassa alkoi räyhääminen kaikkea venäläisyyttä vastaan.

Myös SVK:ta väitettiin netin keskusteluryhmissä virheellisesti Venäjän ylläpitämäksi toimipaikaksi. Oikeasti koululla ei ole mitään sidoksia Venäjän valtioon, ja sitä ylläpitää ainoastaan Suomi.

Koulu joutui järjestyshäiriöiden varalta palkkaamaan hetkeksi alueelleen vartijan.

”Onneksi mitään uhkaavaa ei ole tapahtunut. Luulen, että ihmiset tajuavat meidän olevan tavallinen koulu.”

Tuula Väisänen sanoo ilahtuneensa, että Seuran kyselyssä niin suuri enemmistö tuomitsee venäjää puhuvien ihmisten syrjimisen jyrkästi.

”Se olisi väärin ja epäoikeudenmukaista kaikille ja hirveintä etenkin lapsille. En voi ymmärtää, miten kukaan kuvittelee että kiusaamisesta olisi hyötyä tässä tilanteessa.”

Yhteydet Venäjän kouluihin katkesivat, opintomatkojen suunta muuttui

Joka tapauksessa sota vaikuttaa koulun arkeen jo nyt. Esimerkiksi kielitestit oli tehty yhteistyössä venäläisen korkeakoulun kanssa ja vierailuja oli perinteisesti tehty Moskovaan ja Pietariin. Nyt koulu lopetti kaikki yhteytensä rajan taa.

”Ei tässä tilanteessa näitä voisi mitenkään jatkaa normaalisti. Luultavasti etsimme korvaavat testauspaikat esimerkiksi Baltiasta.”

Väisänen sanoo toivovansa, ettei uudelleenjärjestelyistä koidu oppilaille kohtuutonta vaivaa. Isoja pettymyksiä on kuitenkin varmasti luvassa: retket ja opintomatkat eivät toteudu samanlaisina kuin ennen sotaa.

”Matkat suuntautuvat tänä keväänä korkeintaan Itä-Suomeen”, Väisänen kertoo.

Pietarin vaihtuminen Lappeenrantaan voi tuntua pieneltä asialta, mutta koululle kyseessä on vuosikymmeniä jatkuneen perinteen katkeaminen.

Venäjän kielen opiskelusta voi mennä hetkeksi maku

Kremlin aloittama Ukrainan sota vaikuttaa väistämättä sellaisiin nuoriin, joilla on voinut olla aitoa halua tutustua naapurimaan kulttuuriin, mutta jotka ovat empineet opiskeluvalintojaan.

”Luulen, että tämä tilanne näkyy ensin esimerkiksi venäjän kielen opiskelun suosion laskuna. Se on valtavan sääli, sillä Suomessa on koko ajan enemmän venäjää puhuvia ihmisiä”, sanoo Tuula Väisänen.

Eivätkä venäläistaustaiset ihmiset ole ainoita kielen käyttäjiä. Kun Suomeen tulee Ukrainasta paljon sotapakolaisia, monen heidänkin äidinkielensä on venäjä.

”Pitää muistaa, että kielitaidon sekä suomalaisten ja venäläisten keskinäisen yhteydenpidon tarve ei muutu mihinkään.”

Päinvastoin, yhteistä kieltä tarvitaan entistäkin enemmän väärinkäsitysten välttämiseksi.

Hän on jutellut koulunsa Venäjältä kotoisin olevien opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa asiasta aina, kun joku on halunnut avata sydäntään.

”Shokki on monelle valtava. On mahdoton ymmärtää, miten valtio voi toimia noin pahasti omien kansalaistensakin etuja vastaan”, Tuula Väisänen sanoo.

Lue myös: Hyökkäys Ukrainaan leimaa suomenvenäläisiä ihmisiä pitkään – jos he itse eivät osoita vastustavansa sotaa

Pieni joukko suomenvenäläisiä

Pieni joukko suomenvenäläisiä on järjestänyt aiemmin toukokuussa Voiton päivän marssin, jossa ylistetään veteraaneja ja asevoimia. Tämä kuva on vuodelta 2017. © Otavamedia / Miikka Järvinen

X